Vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaat esittäytyivät Pohjois-Pohjanmaan puoluekokousedustajille Oulussa sunnuntaina 19. toukokuuta. Tältä sivulta löydät ehdokkaiden vastaukset heille lähetettyihin ennakkotehtäviin. Ehdokkaat ovat sivulla aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Lisätietoa ehdokkaista löytyy Vasemmistoliiton puoluekokoussivuilta.
PIA LOHIKOSKI
1. Mikä on mielestäsi varapuheenjohtajan rooli puoluejohdossa kaikki sen toimijat huomioiden?
Varapuheenjohtajilla on tärkeä rooli puoluejohdossa puheenjohtajan ja puoluesihteerin rinnalla. Varapuheenjohtajilla on mahdollisuus keventää puheenjohtajan työtaakkaa hyvällä työnjaolla ja ottaa vastuualueita yhdessä sovitulla tavalla. Silloin kun puolue on hallituksessa ja puheenjohtaja ministerin tehtävissä, on tärkeää, että oma poliittinen sanomamme ei huku hallituksen ulostulojen alle, vaan on olemassa myös puolueen johdon jäseniä, jotka voivat vapaammin nostaa esiin Vasemmistoliiton omia tavoitteita.
Puolueen omat linjaukset tehdään yhdessä keskustellen ja päättäen puoluekokouksessa, puoluevaltuustossa ja puoluehallituksessa, ja näitä linjauksia puoluejohto varapuheenjohtajat mukaanlukien edustaa ja viestii sekä puolueen sisällä että ulkopuolelle.
2. Mikä on vahvin politiikan erityisosaamisalueesi ja miten toimit sen osa-alueella politiikassa?
Vahvimmat erityisosaamisalueeni politiikassa ovat perhepolitiikka, työelämä- ja tasa-arvopolitiikka, koulutuspolitiikka ja asuntopolitiikka.
Perhepolitiikan saralla toimin Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtajana.
Työelämä- ja tasa-arvopolitiikka kuuluvat ay-taustani takia politiikan osa-alueisiin, joita seuraan tiiviisti. Olen aiemmin työskennellyt ay-liikkeessä ja tasa-arvohankkeissa.
Koulutuspolitiikkaa seuraan oltuani neljä vuotta kasvatus- ja opetuslautakunnassa ennen nykyistä kaupunginhallituspestiä. Valtakunnan koulutuspolitiikka kiinnostaa työskenneltyäni ammattikorkeakoulussa koulutussuunnittelijana. Hallitusneuvotteluissa 2011 säätytalolla kuuluin Vasemmistoliiton neuvottelijoissa koulutuspolitiikan tiimiin taustaryhmäläisenä ja varaneuvottelijana.
Asuntopolitiikka kuuluu nykytyöhöni vuokralaisten edunvalvojana. Olen ollut työstämässä Vasemmistoliiton asuntopoliitisia taustapapereita valtakunnallisesti ja omalle puoluepiirilleni.
3. Mitä lisäarvoa juuri sinä toisit Vasemmistoliiton puoluejohtoon?
Edellä mainitut politiikan erityisosaamisalueet vahvistuisivat kannanotoissa. Pyrkisin kansalaisjärjestötaustani mukaisesti tuomaan puolueeseen muitakin aktiivisia kampanjoinnin ja toiminnan muotoja perinteisen vaalityöhön keskittyvän toiminnan rinnalle. Ay-liiketaustaani hyödyntäisin tiivistämällä ja kehittämällä yhteistyötä sekä ammattiliittojen että ruohonjuuritason ay-aktiivien kanssa.
Minulla on vahva työväenliiketausta useiden sukupolvien ajalta ja olen itse toiminut vasemmistolaisissa järjestöissä ja kansalaisliikkeissä jo 80-luvun puolivälistä saakka. Vasemmiston aatteellinen ja ideologinen perusta ovat hallussa sekä teoriassa että käytännössä.
Olen erikoistunut työväenliikkeen ja kansalaisliikkeiden historiaan. Pääaineeni valtiotieteellisessä oli talous- ja sosiaalihistoria. On tunnettava historia, jotta voi nähdä tulevaisuuteen. Vasemmistoliiton puoluejohtoon tuon analyyttisyyttä, intoa tarttua toimeen ja kampanjointiin sekä organisointi- ja visiointikykyä.
4. Mitä poliittisia viiteryhmiä edustat erityisesti Vasemmistoliitossa?
Uudenmaan piiriä, ay-liikettä, kansalaisjärjestöaktivismia, lapsiperheitä.
5. Kuinka tärkeäksi näet Oulun vaalipiirin Vasemmistoliiton kannalta ja miksi?
Todella tärkeäksi, siellä on ollut perinteisesti keskimääräistä korkeampi kannatus, joten painoarvoa piirillä on sekä jäsenmäärän että poliittisissa luottamustehtävissä toimivien määrän takia.
Oulun seutu on valtakunnallisesti merkittävä alue myös kasvukeskuksena, siinä missä Helsingin seutukin, joten se ansaitsee Vasemmistoliiton huomiota myös valtakunnan politiikassa, muun muassa koulutus- ja työllisyyskysymyksissä.
6. Miten Vasemmistoliitto saa mielestäsi seuraavissa eduskuntavaaleissa vähintään kolme kansanedustajaa Oulun vaalipiiristä? Vastaa ajatellen tehtävän valtakunnallisen politiikan näkökulmaa huomioiden vaalipiirimme erityispiirteet.
Vasemmistoliiton vaalimenestys eduskuntavaaleissa vaatii kaikissa vaalipiireissä samat perusasiat: uskottavan ja luotettavan poliittisen toimijan maine äänestäjien silmissä, hyvä vaaliohjelma sekä näkyvät ja paikallisesti tunnetut valovoimaiset ehdokkaat.
Oulun vaalipiirissä ehdokasasettelussa on huomioitava alueellisesti sekä Oulun ympäristö että Kainuu, hyviä ja uskottavia ehdokkaita tarvitaan sekä suuremmista kaupungeista, että maaseudulta.
Vasemmistoliiton politiikassa pitää valtakunnallisesti välttää Helsinki-keskeisyyttä ja muistaa, että meitä asuu myös erilaisissa pienissä ja keskisuurissa kunnissa, ei vain suurissa keskuksissa.
7. Mitä mieltä olet sääntömuutosesityksestä, joka toisi Vasemmistoliitolle kolme varapuheenjohtajaa?
Sääntömuutos oli hyvin perusteltu aloite, ja kun se esiteltiin puoluehallituksessa, päädyin kannattamaan sitä. Vasemmistoliiton toiminnassa tarvitaan kaikki mahdollinen näkyvyys, joka on saatavissa, puheenjohtajan lisäksi myös varapuheenjohtajien roolien kautta. Lisäksi on hyvä, että vetovastuuta jaetaan eri piirijärjestöistä tulevien johdon jäsenten kesken, jolloin useammilla alueilla on paremmat mahdollisuudet saada tilaisuuksiinsa kentälle puoluejohtoa paikalle kuulemaan ruohonjuuritason terveisiä ja nostettua omia alueellisia teemojaan esille.
SARI MOISANEN
1. Mikä on mielestäsi varapuheenjohtajan rooli puoluejohdossa kaikki sen toimijat huomioiden?
Mielestäni tärkein tehtävä varapuheenjohtajalla on olla viestinvälittäjänä puoluejohdon (hallituksen ja valtuuston) ja kentän välillä.
2. Mikä on vahvin politiikan erityisosaamisalueesi ja miten toimit sen osa-alueella politiikassa?
Aluepolitiikka, etenkin kunta, seutukunta ja maakuntapolitiikka, tällä hetkellä toimin kaupunginhallituksen ja seutuhallituksen puheenjohtajana ja maakuntaliiton hallituksen jäsenenä.
3. Mitä lisäarvoa juuri sinä toisit Vasemmistoliiton puoluejohtoon?
Lisäarvo olisi todennäköisesti harvaanasutun Suomen ja pohjoisen kaupunkiseutujen näkökulman tuominen mukaan puolueenjohtoon.
4. Mitä poliittista viiteryhmää (oma alueesi, ay-liike, ympäristöpuoli jne) edustat erityisesti Vasemmistoliitossa?
Enpä taida kuulua mihinkään selkeään viiteryhmään, mutta puoluevaltuustossa olen puhunut pääosin Lapin asioista, joten siinä tehtävässä olen ollut oman alueeni edustaja.
5. Kuinka tärkeäksi näet Oulun vaalipiirin Vasemmistoliiton kannalta ja miksi?
Oulun vaalipiiri on tärkeä, sillä Vasemmistoliiton kannatus on alueella vahva. Sen osoittaa vaalipiirin kolme kansanedustajaa ja puoluejäsenten korkea määrä. Myös kannatuksen kasvun potentiaali on alueella suuri, etenkin Pohjois-Suomen maakuntakeskuksessa, Oulussa.
6. Miten Vasemmistoliitto saa mielestäsi seuraavissa eduskuntavaaleissa vähintään kolme kansanedustajaa Oulun vaalipiiristä? Vastaa ajatellen tehtävän valtakunnallisen politiikan näkökulmaa huomioiden vaalipiirimme erityispiirteet.
Edellisissä vaaleissa heti valituiksi tulleiden kansanedustajien perässä oli vahvan kannatuksen saaneita ehdokkaita ja piirin toimintaa on jo nyt vahvistettu, joten rakenteiden puolesta kolmen kansanedustajan läpimeno on jo lähes taattu. Toki valtakunnan politiikan mukana kannatus voi heilahdella, mutta uskoisin, että hyvällä vaaliohjelmalla ja näkyvällä kampanjoinnilla on suuri merkitys ehdokkaiden tueksi. Olisi varmasti paikallaan nostaa esille vaaliohjelmassa vastauksia ja uusia avauksia suurkuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen mukanaan tuomiin haasteisiin (kuntatalouden ja valtiontalouden haasteet ja kuntien taloudellinen kantokyky), tarttua vahvasti työllisyydenhoitokysymyksiin, sekä tuoda esiin ympäristöasioiden ja energiapolitiikan linjaukset. Myös ehdokkaiden vaalityön tukeminen koulutusten ja tukimateriaalien sekä puheenjohtajiston kentällä näkymisen kautta on ensiarvoisen tärkeää.
7. Mitä mieltä olet sääntömuutosesityksestä, joka toisi Vasemmistoliitolle kolme varapuheenjohtajaa?
Sääntömuutos on tarpeellinen, se mahdollistaa tasapuolisemman työnjaon etenkin tilanteessa, jossa puheenjohtajistossa on kansanedustajia ja perheellisiä. Samalla sääntömuutos parantaa alueellista tasa-arvoa.
JANNE NIEMINEN
1. Mikä on mielestäsi varapuheenjohtajan rooli puoluejohdossa kaikki sen toimijat huomioiden?
Varapuheenjohtajan tehtävässä olen antamassa taustatukea puolueemme puheenjohtajalle. Tarvittaessa otan vastuuta erikoisosaamisen kautta eri tehtäväkenttien kautta, kuten työmarkkina- ja työelämän alueilla. Lisäksi olen toimeenpanemassa puoluevaltuuston ja hallinnon päätöksiä yhteistyössä hallinnon päättäjien kanssa. Koen olevani myös henkilö, jolla on annettavaa vasemmistoliiton uskottavien arvojen ja tavoitteiden esille nostamisessa tiedousvälineissä ja julkisuudessa.
2. Mikä on vahvin politiikan erityisosaamisalueesi ja miten toimit sen osa-alueella politiikassa?
Politiikan alalla vahvinta alaa on työmarkkinapolitiikka sekä kuntapolitiikka, joka kattaa laaja-alaisesti kuntasektorin osaamista.
Työmarkkinakentässä ja politiikassa olen työni päätoimisena pääluottamusmiehenä kautta tekemässä sitä päivittäin edunvalvonnan kentällä. Olen Suomen elintarviketyöläisten hallituksen jäsen kolmatta kautta ja ollut tekemässä työmarkkinaneuvottelujen kautta työelämäpolitiikkaa. Tästä syystä minulla on vankka neuvottelijan kokemus. Lisäksi kokemustani on lisännyt toimintani SAK Hämeen varapuheenjohtajana ja yksitoista vuotta Forssan elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 puheenjohtajana.
Kuntapolitiikkaa teen joka päivä toimiessani Forssan kaupunginhallituksen jäsenenä ja toimiessani eri lautakunnissa sekä yhtiöitten hallituksissa,kuten Factian eli koulutusosakeyhtiössä. Kunnallisesta päätöksenteossa minulla on ollut aitiopaikka toimiessani edellisellä valtuustokaudella Forssan kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana.
3. Mitä lisäarvoa juuri sinä toisit Vasemmistoliiton puoluejohtoon?
Tuon selkeää lisäarvoa vasemmistoliitolle vankkana työelämä- ja ammattiyhdistysosaajana. Koska ihmisen pitää tulla toimeen palkallaan. Työstä lähtee meidän jokapäiväinen toimeentulomme ja hyvinvointimme. Tunnen ammattiyhdistysliikkeen historiaa ja sieltä löytyy eväitä myös puolueemme tulevaisuuteen. Ei tule unohtaa Forssan ohjelmaa ja vaatimusta oikeudesta kahdeksan tunnin työpäivään, nykyisten 0-40 tuntia työsopimusten vallatessa alaa.
4. Mitä poliittista viiteryhmää (oma alueesi, ay-liike, ympäristöpuoli jne) edustat erityisesti Vasemmistoliitossa?
Tällä hetkellä edustan Hämeen piiriä ja tulevaisuudessa haluan edustaa koko vasemmistoliittoa, niitä jotka haluavat elää palkallaan. Koko työväenliikettä.
5. Kuinka tärkeäksi näet Oulun vaalipiirin Vasemmistoliiton kannalta ja miksi?
Oulun piirillä on suuri painoarvo vankalla kannatuksellaan koko alueella, tästä syystä se on vankka vaikuttaja koko alueellaan.
Piirin alue on ollut voimakkaan rakennemuutoksen kourissa perinteisen teollisuuden ja elektroniikka-alan työpaikkojen vähetessä. Tästä syystä vasemmistoliitolla on yhä enemmän sanottavaa mihinkä alueenne suuntaa viedään työpaikkojen ja koulutuksen turvaamiseksi. Oulu on suuri opiskelijakaupunki yli 30 000 opiskelijansa johdosta, tästä syystä kannatuksen potentiaalinen nostaminen on mahdollista vielä ylemmäksi.
6. Miten Vasemmistoliitto saa mielestäsi seuraavissa eduskuntavaaleissa vähintään kolme kansanedustajaa Oulun vaalipiiristä? Vastaa ajatellen tehtävän valtakunnallisen politiikan näkökulmaa huomioiden vaalipiirimme erityispiirteet.
Aloittamalla hyvissä ajoin työn kattavan, uskottavan ja monipuolisen ehdokaslistan hankkimiseksi. Kattaen metropoli-alue unohtamatta Kainuuta ja maaseudun äänestäjiä.
Jonka jälkeen se vaatii rankkaa jalkatyötä koko piirin alueella ja ehdokkaiden sitouttamiseksi työhön. Lisäksi jokaiselle ehdokkaalle pitää antaa sama tuki tasapuolisesti. Pitää välttää vain muutaman kärkiehdokkaan esille tuomista ja näkyville tuomista.
Vasemmistoliitossa on elämää muuallakin kuin kehä-kolmosen sisäpuolella, maamme on suuri maa.
7. Mitä mieltä olet sääntömuutosesityksestä, joka toisi Vasemmistoliitolle kolme varapuheenjohtajaa?
Sääntömuutos on paikallaan. Tarvitaan selkeätä muutosta ja roolitusta puheenjohtajistoon. Kaikki eivät ole kaikkien alojen erikoisasiantuntijoita. Kuten on nähty, selkeätä ammattiyhdistysosaajaa ei ole ollut puheenjohtajistossa, jolla on työnsä kautta asiaosaamista työelämän taisteluista ja itsensä peliin laittamisesta.
AINO-KAISA PEKONEN
1. Mikä on mielestäsi varapuheenjohtajan rooli puoluejohdossa kaikki sen toimijat huomioiden?
Varapuheenjohtajan rooli on puolueessa tärkeä ja moninainen. Puoluetta johdetaan vahvasti tiiminä, vaikka puolueen näkyvin keulakuva on tietenkin puolueen puheenjohtaja. Suuntaviivat puolueelle luo puoluekokous ja niiden toteutumista valvoo puoluevaltuusto. Työvaliokunta päättää puoluejohdon toiminnasta puolueen puheenjohtajan johdolla. Varapuheenjohtajan tehtävä on tukea ja kannustaa puolueenjohtajaa, vetää kokouksia puheenjohtajan ollessa estynyt ja edustaa puoluetta niin maakunnissa kuin mediassakin.
2. Mikä on vahvin politiikan erityisosaamisalueesi ja miten toimit sen osa-alueella politiikassa?
Ennen eduskuntaan nousemistani olin vahvimmillani so-te ja perhepolitiikassa. Kaksi vuotta lakivaliokunnassa ovat opettaneet paljon prosessioikeudesta, vankeinhoidosta ja rikosseuraamusalasta. Näiden kanssa painiskelen päivittäin työssäni, unohtamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai perhepoliittisia kysymyksiä.
3. Mitä lisäarvoa juuri sinä toisit Vasemmistoliiton puoluejohtoon?
Ajattelen, että edustan jatkuvuutta. Puoluejohto on uusiutumassa rajusti. Arhinmäkeä ja minua lukuun ottamatta johtotehtäviin on tarjolla uusia hyviä ehdokkaita. Puolueessa tarvitaan mielestäni myös pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.
4. Mitä poliittista viiteryhmää (oma alueesi, ay-liike, ympäristöpuoli jne) edustat erityisesti Vasemmistoliitossa?
Edustan erityisesti työntekijäpuolta, etenkin pienipalkkaisia naisia ja julkisen puolen palveluita. Olen mukana JHL:n edustajistossa ja sitä kautta kiinni ay-liikkeessä.Kolmen lapsen äitinä myös perhepolitiikka on vahvuuteni.
5. Kuinka tärkeäksi näet Oulun vaalipiirin Vasemmistoliiton kannalta ja miksi?
Oulun vaalipiiri on puolueen keskeinen alue. Se on ainoa vaalipiiri, josta on kolme kansanedustajaa ja tämän kansalaisten vahva luottamus täytyy näkyä myös puolueen politiikassa. Itse näin tärkeänä, että toinen puolueen ministereistä valitaan pohjoisesta. Tämän ministerivalinnan kautta kannattajat näkevät että pohjoinen on vasemmistossa keskiössä, ei marginaalissa. Myös puoluejohdossa on aina ollut pohjoista voimaa ja yhteistyöni esim. varapuheenjohtaja Kalliorinteen kanssa on ollut erinomaista
6. Miten Vasemmistoliitto saa mielestäsi seuraavissa eduskuntavaaleissa vähintään kolme kansanedustajaa Oulun vaalipiiristä? Vastaa ajatellen tehtävän valtakunnallisen politiikan näkökulmaa huomioiden vaalipiirimme erityispiirteet.
Puolueen politiikassa pitää näkyä teemoja, jotka koskettavat pohjoisen ihmisten arkea. Hallituksessa on voitettava kamppailuja (esim. liikennehankkeet, opiskelupaikat), jotka turvaavat pohjoisen elinvoimaa. Oulun vaalipiirin ihmisiä pitää olla keskeisillä vaikuttajapaikoilla. Puolueen resurssit alueella on turvattava.
7. Mitä mieltä olet sääntömuutosesityksestä, joka toisi Vasemmistoliitolle kolme varapuheenjohtajaa?
Kannatan sääntömuutosta. Tehtävien jakaminen useamman puoluejohdon jäsenen kesken helpottaa ja keventää työtä. Varapuheenjohtajan roolista on hyötyä niin mediassa kuin maakuntia kiertäessä ja uskon sen tuovan myös näkyvyyttä puolueelle. Useammat korvat ja silmät puoluejohdossa eivät ole pahitteeksi.