Juuri päättyneissä olympialaisissa oli mahtava tunnelma ja muutama hieno suomalaishetkikin koettiin. Silti keskustelu suomalaisen urheilun tasosta ja urheilijoiden kyvystä venyä hyviin tuloksiin käy kuumana toriparlamenteissa ja urheiluvaikuttajien keskuudessa.
Kunnallisvaalikausi on myös olympiadin mittainen ja valtuustosaavutuksiakin pitäisi arvioida yhtä kriittisesti kuin urheilijoiden tekemisiä. Kenen muutosesitykset ovat karsiutuneet aina jo alkuerissä ja kuka on saanut vietyä tavoitteensa finaaliin saakka? Millä tasolla on poliittisten ryhmien aktiivisuus ja kuka taitaa parhaiten joukkuepelin?
Ehkä suurimpiin pettymyksiin arvioisin perussuomalaisten valtuustoryhmän ja muutamat yksittäiset ”valtuustosooloilijat”.
Perussuomalaiset tulivat uutena ryhmänä ryminällä Oulun valtuustoon neljä vuotta sitten ja aikoivat muuttaa kunnallispolitiikan suunnan. Nyt neljä vuotta heidän toimintaansa seurattuani täytyy todeta, että he eivät ole muuttaneet mitään. Toiminta on kuin suomalaisella painijoukkueella Lontoossa, kisoihin mennään kova uho päällä, mutta itse kisatilanteessa yritys on ponnetonta ja tulos täysi nolla.
Eri ryhmistä löytyvät ”valtuustosooloilijat” ovat taas oma ilmiönsä. Nämä yhteistyökyvyttömät ja kaikkitietävät valtuutetut tehtailevat sinnikkäästi omia epärealistisia muutosesityksiään ja aloitteitaan, jotka kuitenkin aina tyrmätään murskalukemin äänestyksissä. Tilanne on kuin suomalaisella uintijoukkueella Lontoossa, paljon on yritystä ja yrittäjiä, mutta kaikki karsiutuvat takuuvarmasti jo alkuerissä ja ratkaisun hetkiä seurataan avuttomina katsomon puolelta.
Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt takuuvarmaa työtä. Olemme olleet kuin Suomen keihäsjoukkue Lontoossa. Asetimme etukäteen selkeät tavoitteet valtuustokaudelle ja olemme asiantuntevalla, sinnikkäällä ja pitkäjänteisellä työllä saaneet esityksemme hyvin usein finaaliin saakka.
Talouden sopeuttamistoimissa olemme huolehtineet kaupungin henkilöstön työpaikoista, sopimalla ettei irtisanomisiin tai lomautuksiin mennä. Lähipalvelujen puolesta olemme toimineet esim. koulukamppailuissa Kuivasjärvellä ja Herukassa tai vastustamalla Rajakylän laboratoriopalveluiden siirtoa Tuiraan. Olemme vaatineet lisää kunnallisia vanhuspalveluja, jonka tuloksena Rajakylän uusi hoivakoti avattiin vuonna 2011 ja Hollihaan palvelutalo jo pari vuotta aiemmin.
Yksityistämistä vastaan olemme kamppailleet kaikin voimin ja sen tuloksena Oulun Energia on edelleen kunnallinen liikelaitos ja kaupungilla on vahva oma palvelutuotanto kaikilla kuntapalvelujen sektoreilla. Työllisyysasioissa olemme tapelleet lisää työllistämismäärärahoja ja herättäneet Oulun seudun keskeiset päättäjät ratkomaan tosissaan rakenne- ja nuorisotyöttömyyden ongelmia.
Tähän kunnallisvaalikauteen päättyy monen keskeisen oululaisen kuntavaikuttajan ura.
Yli puoluerajojen arvostetut Heikki Keränen (sd.), Ritva Kitinoja (sd.), Martti Korhonen (vas.), Esko Kurvinen (kok.), Kyösti Oikarinen (kesk.), Reijo Sallinen (kok.) ja Mervi Tervo (vihr.) ovat ainakin ilmoittaneet jättävänsä pelikentän muille.
Toivottavasti emme saa enää lisää luopumisuutisia, sillä Uuden Oulun rakentaminen ja taloudellisesti tiukkenevat ajat vaativat, että parhaat pelaajat ovat kentällä myös ensi vaalikauden mittelöissä.
Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdossa to 16.8.2012.
Kirjoittaja on oululainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.