Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaat esittäytyivät Pohjois-Pohjanmaan puoluekokousedustajille Oulussa sunnuntaina 19. toukokuuta. Tältä sivulta löydät ehdokkaiden vastaukset heille lähetettyihin ennakkotehtäviin. Ehdokkaat ovat sivulla aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Lisätietoa ehdokkaista löytyy Vasemmistoliiton puoluekokoussivuilta.
JORMA MÄNTYLÄ
1. Vasemmistoliiton ongelmana edelleenkin se, että vaikeaa saada julkisuuteen näkemyksiä, mikä on haasteellista ajatellen kannatuksen nousua. Miten puolueorganisaation puolesta puoluesihteerinä toimisit tilanteen muuttamiseksi?
Vasemmistoliiton ongelma ei ole huono tiedotus, vaan huono politiikka. Puolue on kokoonsa nähden varsin hyvin esillä julkisuudessa. Ongelma on myös se mitä julkisuudessa sanotaan, kun sinne päästään. Siksi näen, että puoluesihteeri on myös poliittinen toimija, joka osallistuu aktiivisesti poliittiseen päätöksentekoon.
2. Mikä on esimiesosaamisesi? Miten hoitaisit puoluesihteerinä esimiestoimintasi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta? Entä miten kuvailisit stressinsietokykysi?
Olen toiminut esimiestehtävissä viestintä- ja opetusalalla. Siinä on joutunut melkoisiin paineisiin. Tärkeänä näen päätöksenteossa kuulemisen. Päättäminen ei ole sanelua. Jos jotain syrjitään tai jätetään kuulematta päätöksenteossa, se kostautuu enemmin tai myöhemmin koko organisaatiolle.
3. Miten ehdokashankinta hoidetaan eurovaaleissa, ketä pitää saada ehdokkaaksi. Ja kuka hoitaa ehdokashankinnan ja millä tapaa?
Kuten sanoin: jos jotain syrjitään tai jätetään kuulematta päätöksenteossa, se kostautuu enemmin tai myöhemmin koko organisaatiolle. Kansalaisten eurokriittisyys on lisääntynyt eurokriisin takia. Vasemmistoliiton ylimmässä johdossa tämä ei ole näkynyt, vaan puolue tosiasiallisesti on mukana salakuljettamassa Suomea Euroopan liittovaltioon. Puoluesihteerinä näen välttämättömäksi, että jäsenistön ja kannattajien eurokriittinen suuri enemmistö näkyy eurovaalien ehdokasasettelussa.
4. Millainen kampanja eurovaaleissa tulee käydä poliittisessa mielessä, entä miten toteutat sen puolueorganisaation vetäjänä ajatellen kuviota valtakunnallisena yhden vaalipiirin vaalina. Mihin rahat tulee käyttää maksetun markkinoinnin mielessä ja muun kampanjoinnin mielessä? Millaista kampanjan käytännössä tulee olla?
Olen korostanut, että hyvän päätöksenteon pitää perustua tutkimukseen. Se koskee myös vaalikampanjointia. Puoluesihteerinä haluan tarkoin perehtyä mielipidetiedusteluihin, kun kampanjavaroja jaetaan. Kampanjan pitää olla rämäkämpi kuin viime eurovaaleissa, jossa mainoksissa oli enkelien kuvia. Teki oikein pahaa levitellä niitä, kun tiesi kansalaisten haluavan, että Suomi lyö nyrkkiä pöytään EU-kabineteissa. Etelän maat vievät rahamme, ellemme pidä puoliamme.
5. Millainen ehdokaslista on mielestäsi eurovaaleissa takaava vähintään yhden paikan Vassille. Käsittele asiaa mahd. tarkasti esimerkiksi näkökulmista (sitä parempi mitä useammasta): sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, eduskuntaryhmä, ay-liike, kansalaisjärjestöt, Vasemmistonuoret, ikäjakauma, julkkikset jne.
Toistan: hyvän päätöksenteon pitää perustua tutkimukseen. Se koskee myös vaalikampanjointia. Puoluesihteerinä haluan tarkoin perehtyä mielipidetiedusteluihin, kun ehdokaslistaa kootaan ja sovitaan tunnuksista sekä painopistealueita. Puolueen perusongelma on työväestön menetetty luottamus. Työläiset äänestävätmieluummin perussuomalaisia, koska vasemmistoliitto tosiasiallisesti tukee eurofederalismia. Tähänastisessa ehdokasasettelussa ei ole otettu huomioon kansalaisten lisääntynyttä eurokritiikkiä.
6. Eduskuntavaalit 2015, mikä tavoite niihin valtakunnallisesti kannatusprosentin / kansanedustajamäärän osalta. Mihin vaalipiireihiin pitää mielestäsi erityisesti panostaa ja miten tämä tehdään käytännön tason toiminnassa. Miten toteutat ehdokkaiden, kunnallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason yhteistyön?
Kuten sanoin: Vasemmistoliiton ongelma ei ole huono tiedotus, vaan huono politiikka. Näen keskeiseksi tehtäväksi puolueen politiikan kääntämisen vähitellen uskottavampaan suuntaan. Se loisi edellytyksiä kannatuksen nousulle. Ehdokkaita, kunnallisjärjestöjä ja piirejä sekä erityisesti perusjärjestöjä tulee kuunnella. Jos jotain syrjitään tai jätetään kuulematta päätöksenteossa, se kostautuu enemmin tai myöhemmin koko organisaatiolle. Tätä nykyä perusjärjestöt ovat liikaa tekemisen kohteita.
7. Miten puoluesihteerinä myötävaikuttaisit ja toimisit käytännön järjestötoiminnassa niin, että Oulun vaalipiirin alueelta saadaan valittua vähintään kolme kansanedustajaa myös ek-vaaleissa 2015.( Vastauksessasi tulee painottua Oulun vaalipiirin erityis tarpeet huomioiva näkökulma.)
Taas kerran: hyvän päätöksenteon pitää perustua tutkimukseen. Se koskee myös vaalikampanjointia. Kunnallisvaaleissa Vas. menetti Oulun vaalipiirissä yli 9000 ääntä verrattuna ek-vaaleihin 2011 ja lähes 4500 ääntä verrattuna kuntavaaleihin 2008. Laittaisin piirisihteerin töihin selvittämään keitä ovat nämä menetetyt äänestäjät. Jokainen alueen perusjärjestö pitäisi koluta läpi ja kysellä paikallistasolta mihin äänestäjien arvioidaan menneen. Perusjärjestö on puoluetoiminnan ydin, sieltä on ammennettava tietoa kampanjointiin. Puolueen keskusjohdossa se pitää osata yhdistää mielipidetiedustelujen antamaan tietoon. Tutkijakokemuksesta on tässä työssä varmasti hyötyä.
KAUKO NIEMI
1. Vasemmistoliiton ongelmana edelleenkin se, että vaikeaa saada julkisuuteen näkemyksiä, mikä on haasteellista ajatellen kannatuksen nousua. Miten puolueorganisaation puolesta puoluesihteerinä toimisit tilanteen muuttamiseksi?
Viestin läpisaaminen pitää onnistua niin mediaan samoin kuin Piirien – ja kunnallisjärjestöjen väelle. Puolueaktiivit vievät uskottavia viestejä eteenpäin koko kansalle. Pitää jalkautua toreille, messuille ym. Paikallinen näkyvyys on tärkeää. Sähköpostilistat hyödynnettävä, piiritoimikunnillekkin tätä kautta saadaan paremmin tietoa, he puolestaan vievät tietoa eteenpäin. Viesti on oltava sellaisessa muodossa, mitä on helppo linkittää ja selkokieltä, että kaikki ymmärtävät. Napakoita tiedotteita lehdistölle ja muille tiedotusvälineille. Viesteissä pitää tuoda esille mitä kaikkea hallituksessa on päätetty, mikä on ollut vasemmiston kanta asiaan, missä on onnistuttu ja missä ei. Eli perusteet kummallekkin ja tärkeää se että viestinnnässä huomioidaan ja tuodaan kuuluvammin julkisuuteen meidän oma kanta.
2. Mikä on esimiesosaamisesi? Miten hoitaisit puoluesihteerinä esimiestoimintasi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta? Entä miten kuvailisit stressinsietokykysi?
Tällä hetkellä olen esimiehenä Turvalla, omaa tiimiä pyöritin reilun kaksi vuotta ja nyt kolme vuotta useamman piirin esimiehenä. Pääluottamusmiehenä olon lasken myös tietynlaisena esimiesroolina, jossa johdetaan ihmisiä. Avoimet ja luottamukselliset suhteet piirin työntekijään ja paneutuminen yhdessä piirin erityispiirteisiin ja ongelmiin. Halu myös tehdä tuloksia ihmisten kanssa. Nykyisessä työssä ja kunnallispolitiikassa sekä pääluottamusmiehenä ollessa stressinsietokyky on kehittynyt.
3. Miten ehdokashankinta hoidetaan eurovaaleissa, ketä pitää saada ehdokkaaksi. Ja kuka hoitaa ehdokashankinnan ja millä tapaa?
Nimekkäitä, kaikkien tuntemia henkilöitä esim. kansanedustajia, puolueorganisaatiosta osaavia sekä ihmisiä jotka ovat kiinnostuneet Eu- asioista. Piirien hankkimia paikallisia ehdokkaita, pitää myös huomioida ehdokkaiden ikähaitari, sukupuoli ja ammatillinen edustavuus. Pitää myös ajatella eduskuntavaaleja silmälläpitäen, ketä voisi nostaa esille. Puoluehallitus ja piirit työntekijöineen vastaa ehdokashankinnasta, puoluesihteeri on puoluejohdon tukena oleva toimihenkilö, joka koordinoi toimintaa. Myös jäsenet voi tehdä ehdotuksia ehdokkaista.
4. Millainen kampanja eurovaaleissa tulee käydä poliittisessa mielessä, entä miten toteutat sen puolueorganisaation vetäjänä ajatellen kuviota valtakunnallisena yhden vaalipiirin vaalina. Mihin rahat tulee käyttää maksetun markkinoinnin mielessä ja muun kampanjoinnin mielessä? Millaista kampanjan käytännössä tulee olla?
Kampanjassa tulee tuoda esille vasemmistoliiton käsitys EU:sta ja sen tulevaisuudesta. Kampanjan tulee tavoittaa mahdollisimman kattavasti kaikki äänioikeutetut, täytyy ajatella tuleviakin vaaleja, joten alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti. Rahaa on varattu rajallinen määrä kampanjointiin, mikä tietysti rajoittaa sen suunnittelua.
Kampanjoinnista ei yksin päätä puoluesihteeri, siitä sovitaan yhdessa puolueorg. kanssa.
Mielestäni: –> Eurooppa tietous -opas, missä tietoa muista EU-maista karttoineen ja takakannessa ehdokkaiden kuvat.
1. Julisteet
2. VasEkstra sivuilla erilaiset pohjat ( niin kuin viime EK vaaleissakin)
3. Jakotavaraa esim. eri kohderyhmille
4. Kampanjan pitää olla värikästä ja iloista
5. Millainen ehdokaslista on mielestäsi eurovaaleissa takaava vähintään yhden paikan Vassille. Käsittele asiaa mahd. tarkasti esimerkiksi näkökulmista (sitä parempi mitä useammasta): sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, eduskuntaryhmä, ay-liike, kansalaisjärjestöt, Vasemmistonuoret, ikäjakauma, julkkikset jne.
Katso kohta kolme.
6. Eduskuntavaalit 2015, mikä tavoite niihin valtakunnallisesti kannatusprosentin / kansanedustajamäärän osalta. Mihin vaalipiireihiin pitää mielestäsi erityisesti panostaa ja miten tämä tehdään käytännön tason toiminnassa. Miten toteutat ehdokkaiden, kunnallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason yhteistyön?
Tavoitteita pitää olla, sen eteen tehdään töitä. 10% ja 20 kansanedustajaa. Ensin täytyy olla ehdokkaita ja paljon. Lisäksi ehdokkaita on saatava sellaisilta alueilta, missä on ollut laajoja kuntaliitoksia. Ne jatkossa poikii taas kunnallisvaaleihin ääniä. Tasapuolinen panostus piirien suhteen. Eri osapuolten avoin ja tiivis yhteistyö on aloitettava heti.
EDUSKUNTAVAALIT ON PUOLUESIHTEERIN LÄHES TÄRKEIN TEHTÄVÄ. YHTEISTOIMINNAN YHTEEN LIITTÄMINEN INNOSTAMALLA, TASAPUOLISELLA KOHTELULLA ALUEELLISESTI.
Tuloksella on suora vaikutus rahoitukseen ja mahdollisuus vaikuttaa useassa eri toimielimessä.
7. Miten puoluesihteerinä myötävaikuttaisit ja toimisit käytännön järjestötoiminnassa niin, että Oulun vaalipiirin alueelta saadaan valittua vähintään kolme kansanedustajaa myös ek-vaaleissa 2015.( Vastauksessasi tulee painottua Oulun vaalipiirin erityistarpeet huomioiva näkökulma.)
Varsinkin Oulun piirissä vahvalla Ay-politiikalla. Aktivoisin ay-väkeä nyt toimimaan. Yhteistyö aloitettava heti. Kaikki järjestöt saatava aktivoitua siten, että kaikki jäsenet ja kannattajat voivat osallistua toimintaan ja vaalityöhön. Oulun piirissä on jo vahvoja naisia, jotka tullaan asettamaan eduskuntavaaleissa näkyvästi esiin. Piirin erityispiirteenä sen laajuus, joka otettava huomioon kampanjoinnissa, sen luonne voi olla erilainen alueesta riippuen.
SAILA RUUTH
1. Vasemmistoliiton ongelmana on edelleenkin se, että on vaikeaa saada julkisuuteen näkemyksiä, mikä on haasteellista ajatellen kannatuksen nousua. Miten puolueorganisaation puolesta puoluesihteerinä toimisit tilanteen muuttamiseksi?
Puolueen viestintää ja näkyvyyttä voi kehittää monin tavoin. Yksi osa näkyvyyttä ovat puolueen omat lehdet, joiden levikkiä ja verkkonäkymistä on parannettava. Myös puolueen täytyy olla jatkuvasti valmis hyödyntämään uusia viestintämenetelmiä, kuten kokousten reaaliaikaisia verkkolähetyksiä sekä sosiaalisen median suosituimpia välineitä.
Näkyvyyden perusta on selkeissä ja rohkeissa poliittisissa kannanotoissa niin ajankohtaisissa keskusteluissa kuin uusien keskustelunavausten tekemisessä. Omista tavoitteista ja saavutuksista on kerrottava aktiivisesti.
Näkyvyyttä voidaan tukea myös medianhallinta- ja tiedotusosaamista vahvistamalla sekä valtakunnan tasolla, eli puoluejohdossa ja eduskuntaryhmässä, että paikallistasolla, eli valtuutettujen ja muiden paikallisaktiivien keskuudessa.
Tärkeää on myös lisätä kaikilla tasoilla yhteistyötä muiden samoja tavoitteita ajavien järjestöjen ja liikkeiden kanssa, sillä tunnettuvuus ja näkyvyys eivät ole vain median varassa vaan se on myös toiminnallinen asia.
2. Mikä on esimiesosaamisesi? Miten hoitaisit puoluesihteerinä esimiestoimintasi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta? Entä miten kuvailisit stressinsietokykysi?
Olen toiminut esimiesasemassa useampien yhdistysten puheenjohtajana ja saanut kokemusta esimerkiksi erilaisten rekrytointiprosessien johtamista sekä valitettavasti myös yt-prosessista. Tunnen hyvin työnantajan vastuut ja velvollisuudet.
Niin esimiesasemassa kuin monenlaisten vapaaehtoisorganisaatioiden johtajana olen ollut kuunteleva, osallistava ja yhteisöllinen. Samalla asenteella toimisin esimiehenä myös Vasemmistoliitossa. Vasemmistoliiton työntekijät ovat hyvin itsenäisiä ja esimiehenä tukisin kaikin keinoin työntekijöiden mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään mahdollisimman tehokkaasti yhdessä puolueen aktiivien kanssa.
Stressinsietokykyni on erinomainen ja se on tullut testatuksi viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana yhdistäessäni palkkatöitä, opiskeluja sekä luottamustoimia ja järjestötehtäviä.
3. Miten ehdokashankinta hoidetaan eurovaaleissa, ketä pitää saada ehdokkaaksi. Ja kuka hoitaa ehdokashankinnan ja millä tapaa?
Kannustan kaikkia puolueen jäseniä ja kannattajia ideoimaan ehdokkaita ja olemaan aktiivisesti yhteydessä puoluesihteeriin aiheen tiimoilta. Puoluesihteeri on luontevin henkilö hallinnoimaan ehdokashankinnan kokonaisuutta mutta ehdokkaiden ideointiin ja kyselemiseen tarvitaan laajoja verkostoja.
4. Millainen kampanja eurovaaleissa tulee käydä poliittisessa mielessä, entä miten toteutat sen puolueorganisaation vetäjänä ajatellen kuviota valtakunnallisena yhden vaalipiirin vaalina. Mihin rahat tulee käyttää maksetun markkinoinnin mielessä ja muun kampanjoinnin mielessä? Millaista kampanjan käytännössä tulee olla?
Vasemmiston Eurooppa- ja EU-poliittisia linjauksia hahmotellaan syksyn mittaan Eurooppa-poliittisen keskusteluasiakirjan sekä eurovaaliohjelman valmistelun merkeissä. Tätä keskustelua täytyy käydä aktiivisesti ympäri Suomea, jotta saamme huomioitua erilaiset näkemykset ja ajatukset. Vain kunnollisen yhteisen keskustelun myötä lopulliset linjaukset ovat laajalti kaikkien jakamia ja tuntemia.
Konkreettinen vaalityösuunnitelma tehdään yhdessä ideoiden ja keskustellen puoluehallituksen, piirien ja ehdokkaiden kanssa, jotta löydetään tehokkaimmat tavat kohdentaa kampanjatoimia ja resursseja puolueen kaikilla eri tasoilla.
5. Millainen ehdokaslista on mielestäsi eurovaaleissa takaava vähintään yhden paikan Vassille. Käsittele asiaa mahd. tarkasti esimerkiksi näkökulmista (sitä parempi mitä useammasta): sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, eduskuntaryhmä, ay-liike, kansalaisjärjestöt, Vasemmistonuoret, ikäjakauma, julkkikset jne.
Ehdolle eurovaaleissa täytyy saada monipuolinen ja alueellisesti kattava joukko Vasemmiston ykköskaartia niin kansanedustajien, tutkijoiden, ay-liikkeen kuin kansalaisaktiivienkin saralta. Sekä vanhoja konkareita että uusia nousijoita.
Vahva ja onnistunut ehdokasasettelu yhdessä selkeiden EU-poliittisten linjausten sekä innostuneen ja näkyvän vaalityön kanssa takaavat meille europarlamentaarikon, ellei jopa kahta.
6. Eduskuntavaalit 2015, mikä tavoite niihin valtakunnallisesti kannatusprosentin / kansanedustajamäärän osalta. Mihin vaalipiireihiin pitää mielestäsi erityisesti panostaa ja miten tämä tehdään käytännön tason toiminnassa. Miten toteutat ehdokkaiden, kunnallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason yhteistyön?
Kannatusprosentti täytyy nostaa vuoden 2007 eduskuntavaalien tason ohi eli 9 prosentin tietämille. Realistista on tavoitella takaisin 2011 eduskuntavaaleissa menetettyjä kansanedustajapaikkoja Uudelmaalta, Pirkanmaalta sekä Lapista. Lisäksi Pohjois-Savon paikan, joka oli listan viimeinen, säilyttäminen on tärkeää. Oulun vaalipiirissä kannatus on ollut vakaata ja kolme paikkaa on turvattava.
Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhdistämisen vaikutukset täytyy arvioida hyvissä ajoin ennen vaaleja ja ideoida pitkäjänteisiä keinoja vahvistaa Vasemmiston kannatusta alueella.
Puolueen valtakunnallisten kampanjatoimien täytyy tukea ehdokkaiden ja paikallisten toimijoiden vaalityötä valtakunnallisen imagokampanjoinnin sijaan. Puoluesihteerillä on keskeinen rooli paikallisten ideoiden ja toiveiden keräämisessä sekä kampanjasuunnitelmien ja käytännön toimien koordinoimisessa.
Puolueen sisäisen viestinnän ja keskustelun avuksi on myös syytä löytää uusia välineitä, jotta puoluevaltuutettujen, piirien aktiivien sekä kunnanvaltuutettujen kanssakäyminen ja viestinvaihto helpottuisi. Se tukee paikallista vaalityötä sekä yhteistyötä.
Aivan kuten eurovaaleissakin, myös eduskuntavaaleissa menestyksen siemenet ovat selkeissä poliittisissa linjauksissa, näkyvässä ja hyvähenkisessä paikallistoiminnassa sekä onnistuneessa ehdokasasettelussa.
Keskeistä on myös vahvistaa yleisesti uskoa edustukselliseen demokratiaan ja puolueisiin viime vuosien vaalirahakohujen sekä puolueiden eroja mahdollisesti hämärtävän six-pack-hallitustyöskentelyn myötä.
7. Miten puoluesihteerinä myötävaikuttaisit ja toimisit käytännön järjestötoiminnassa niin, että Oulun vaalipiirin alueelta saadaan valittua vähintään kolme kansanedustajaa myös ek-vaaleissa 2015. (Vastauksessasi tulee painottua Oulun vaalipiirin erityis tarpeet huomioiva näkökulma.)
Oulun vaalipiirissä on hyvää kokemusta siitä, että puoluejohtoon valittu motivoitunut henkilö käyttää asemaansa sekä puolueen että oman vaalimenestyksensä siivittämiseen. Puolueen johtotehtävät ei automaattisesti takaa näkyvyyttä tai ääniä mutta oikein hyödynnettynä asema toimii erinomaisena apuna.
Oulun vaalipiirissä on myös mainiota kokemusta siitä, miten pitkäjänteinen työ uusien toimijoiden esiin nostamiseksi esimerkiksi yhteistyössä Vasemmistonuorten kanssa kantaa hedelmää. Tällaisia tärkeitä yhteistyösuhteita täytyy vaalia ja vahvistaa entisestään.
Myös valtakunnallisessa politiikassa on pidettävä silmällä tilaisuuksia tukea paikallista näkymistä esimerkiksi ottamalla kantaa merkittäviin alueellisiin tapahtumiin (kuten viime aikoina Talvivaaraan).
Kaiken kaikkiaan Oulun vaalipiirissä toiminee samat keinot kuin muualla Suomessa: Vahvistetaan avointa toimintakulttuuria, jossa kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat, toimijat tukevat toisiaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta joukossa olisi aina hauskaa ja motivoivaa toimia. Hyvähenkisestä porukasta säteilee ulospäin itsevarma ja uskottava fiilis, joka vakuuttaa ihmiset siitä, että tätä porukkaa kannattaa tukea.
IRMA TAAVELA
1. Vasemmistoliiton ongelmana edelleenkin se, että vaikeaa saada julkisuuteen näkemyksiä, mikä on haasteellista ajatellen kannatuksen nousua. Miten puolueorganisaation puolesta puoluesihteerinä toimisit tilanteen muuttamiseksi?
Vapaa oman tiedon välitys, vaihto ja yleisen keskustelun lisäys ovat tärkeitä. Puolueen taloudellinen tilanne huomioon ottaen, netissä olevan KU:n verkkolehden ja muiden maan vasemmistolehtien muuttaminen nykyistä vapaamman tiedon väyläksi voisi olla yksi asia mihin yrittäisin vaikuttaa. Pyrkisin jakamaan näkyvyyttä tasaisemmin eri toimijoille. Lisää omaa viestintää sisäisesti ja ulkoisesti. Tärkeä kehittämistyön kohde, johon pitää ottaa mukaan mahdollisimman laaja näkemys puolueen toimijoiden piiristä.
2. Mikä on esimiesosaamisesi? Miten hoitaisit puoluesihteerinä esimiestoimintasi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta? Entä miten kuvailisit stressinsietokykysi?
Koulutukseeni on liittynyt laajasti toimintojen johtamiseen liittyviä asioita kuin myös henkilöjohtamiseen. Aiemmissa töissäni olen toiminut linkkinä, toimintojen ja työnohjaajan näkökulmassa. Johtamiskokemukseksi lukisin myös ammattiosaston kuin puolueyhdistyksen puheenjohtajuudet. Johtamisessa uskon tavoitteiden asettamiseen, vastuun ja vastuualueiden siitä määrittelyyn ja sen kautta löytyvän työn mielekkyyden merkitykseen. Luotan ammattilaisten omaan harkintaan ja osaamiseen, oman roolini ollessa tukija ja mahdollistaja ja tavoitteiden saavuttamisen ”seuraaja”. Stressin kanssa kosketuksiin joutuneena tunnistan ja kykenen toimimaan sen kanssa sekä ymmärrän mahdollisuudet myös tämän ennaltaehkäisyyn mahdollisuuksiin siltä osin kun se on mahdollista.
3. Miten ehdokashankinta hoidetaan eurovaaleissa, ketä pitää saada ehdokkaaksi. Ja kuka hoitaa ehdokashankinnan ja millä tapaa?
Ehdokkaita tulisi olla mukana mahdollisimman laajasti, monenlaisia ehdokkaita pitää olla. Jokainen piiri voisi kartoittaa kiinnostuneita jo nyt omalta alueeltaan ja tuoda heitä myös esille. Kaikki yhdessä voivat kartoittaa ja avoimesti ehdokashankintaa. Puolue voisi vaikka heti laittaa ehdokashakuilmoituksen nettiin ja mikäli ehdokkaita tulisi paljon voitaisiin lopulliset valinnat jollain mallilla demokraattisesti valita.
4. Millainen kampanja eurovaaleissa tulee käydä poliittisessa mielessä, entä miten toteutat sen puolueorganisaation vetäjänä ajatellen kuviota valtakunnallisena yhden vaalipiirin vaalina. Mihin rahat tulee käyttää maksetun markkinoinnin mielessä ja muun kampanjoinnin mielessä? Millaista kampanjan käytännössä tulee olla?
Eurovaalikampanjoinninhan pitäisi jo nyt olla käynnissä ja jonkinlaisen EU-ohjelman rungon pitäisi olla valmis. Kampanjamateriaalin avulla olisi mahdollista ”kampanjoida” keskustelutilaisuuksin piirien ja osastojen tasolla, sekä tunnustella näissä asioissa kansalaisten mielipiteitä ja näkökulmia lopulliseen vaaliohjelmaan. En tarkalleen ottaen tiedä, paljonko rahaa puolueella on käyttää näihin vaaleihin, mutta yleisistä teemoista ja sitten jokaisesta ehdokkaasta voisi tehdä yhteisen vaalilehden ja laajaan jakeluun ympäri maata. Suunnittelisin saman tien asiaa kyllä piirien kanssa yhdessä ja veisin näkemykset puolueen päätöksentekoon.
5. Millainen ehdokaslista on mielestäsi eurovaaleissa takaava vähintään yhden paikan Vassille. Käsittele asiaa mahd. tarkasti esimerkiksi näkökulmista (sitä parempi mitä useammasta): sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, eduskuntaryhmä, ay-liike, kansalaisjärjestöt, Vasemmistonuoret, ikäjakauma, julkkikset jne.
Mahdollisimman laaja ja erilaisten ihmisten joukko olisi hyvä. Tasainen sukupuoli- ja ikäjakauma, eri elämän alueilta sekä järjestöstä tai ay-liikkeestä, laajasti eri puolelta maata. Pelkkä ”julkkis” ei voi sinällään voi olla kovin hyvin peruste, mutta haittaa ei siitä ole mikäli on jo puolueen asioissa tullut tunnetuksi ja on aidosti sanomaa asiaan liittyen.
6. Eduskuntavaalit 2015, mikä tavoite niihin valtakunnallisesti kannatusprosentin / kansanedustajamäärän osalta. Mihin vaalipiireihin pitää mielestäsi erityisesti panostaa ja miten tämä tehdään käytännön tason toiminnassa. Miten toteutat ehdokkaiden, kunnallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason yhteistyön?
Jokaisessa piirissä pitäisi minimitavoite olla kannatuksen lisääminen ja uusien kansanedustajien saaminen. Valtakunnan tasolta hyvä vaaliohjelma. Eduskuntavaaleissa ei kannata niin selkeästi ottaa oman puolueen osalta liiaksi ennakkosuosikkeja ja kärkiehdokkaita vaan koettaa olla mahdollisimman tasapuolinen ja näin taata kaikkien mukana olevien ehdokkaiden ja tukijoukkojen aito motivaatio vaalityöhön. Kaikki vaalipiirit vaativat panostusta, erityisesti ne joissa ei omasta takaa ole ruutia riittävästi. Jokaisen piirin tilanne ja resurssointi pitää harkita erikseen ja yhdessä. Se, että on jo hyvin menestynyt ja toimiva piiri ei voi olla peruste saada muita enemmän tukea. Puolueen, piirin ja kunnallistason toiminnassa pitää välttää ainakin päällekkäisyyksiä ja keskittää piirien toimintaa osaltaan myös niille paikkakunnille, joihin muuten on hankala saada näkyvyyttä aikaan.
7. Miten puoluesihteerinä myötävaikuttaisit ja toimisit käytännön järjestötoiminnassa niin, että Oulun vaalipiirin alueelta saadaan valittua vähintään kolme kansanedustajaa myös ek-vaaleissa 2015.( Vastauksessasi tulee painottua Oulun vaalipiirin erityistarpeet huomioiva näkökulma.)
Oulun piirissä kannatuksen laskua on ollut ja siihen ei enää ole varaa. Tavoitteena tulee kolmen paikan säilyttämisen sijasta olla vähintään kahden paikan lisäys! :o. Eduskuntavaaleja käydään ja niille tehdään pohjaa nyt koko ajan eri tavoin näkymisellä sekä eri tason politiikalla. Puoluesihteerinä ”istuisin asian ääreen” vielä paikallisten toimijoiden kanssa ja analysoisimme viime EK-vaaleja. Puolueen osalta pitää taata eri toimijoiden ja ympäri maata esille tuomista myös valtakunnan mediassa. Puoluetoverina kehotan aloittamaan /jatkamaa suunnitelmallista toimintaa jonka ei kuitenkaan tarvitse olla kovin mahtipontista vaan tekemistä ja lähelläkin olevien asioiden äärellä. Keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista, mielipidekirjoituksia, tms. mahdollista toimijoiden omien mieltymysten mukaan. Vaalikausien välinen perustyö on kaikkein tärkein vaalityön muoto. Työntekijäresurssit ovat yksi tärkeä asia, joita tulee pyrkiä kehittämään, myös viestintäosaamista pitää kehittää ja jakaa piirien sisällä.
MARKO VARAJÄRVI
1. Vasemmistoliiton ongelmana edelleenkin se, että vaikeaa saada julkisuuteen näkemyksiä, mikä on haasteellista ajatellen kannatuksen nousua. Miten puolueorganisaation puolesta puoluesihteerinä toimisit tilanteen muuttamiseksi?
– Valtakunnan taso:
Mielestäni pelkkä aktiivinen tiedotteiden lähettäminen ei riitä, tarvitaan kasvokkain oloa, tehokkain tapa viestiä on kohdata ihmisiä, 90 prosenttia viestinnästä on ihmisten kohtaamisessa tavasta puhutella, kuunnella ihmisiä. Pitää osata kohdata ihmisiä. Tässä kunnanvaltuutetuilla, lautakuntien jäsenillä on varmasti paljon opittavaa. KSL:n kanssa tulee järjestää ehdokaskoulutusta, on otettava oppia miten kuunnella ja kohdata ihmisiä turuilla ja toreilla. Tarvitaan aktiivista lobbaamista toimittajien suuntaan. Viestien sisältöön pitää kiinnittää huomiota, asiat pitää kyetä purkamaan napakasti niin, että sanoma on kristallinkirkas.
– Paikallinen taso:
· Puolueella on hyvää yhtenäistä materiaalia esimerkiksi vaaleja varten, mutta käytännön tason toimijoilla ei ole välttämättä osaamista hyödyntää tätä. Piirijärjestöittäin pitää katsoa, että on mahdollista käyttää ammattitaitoista graaffikkoa. Itse olen valmis siirtämään vaalikampanjointia enemmän piiritasolle, käytännössä tämä tarkoittaa myös rahallista panostamista.
On puhuttava ymmärrettävää kieltä poliittisen jargonin sijaan, tarvitaan selkeää puhetta ja selkeitä esityksiä. Kynä on mahtava miekka, mutta niin on puhekin.
2. Mikä on esimiesosaamisesi? Miten hoitaisit puoluesihteerinä esimiestoimintasi esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan osalta? Entä miten kuvailisit stressinsietokykysi?
– Tällä hetkellä toimin vt. kehittämisjohtajana Lapin liitossa. Aluekehityksen yksikössä minulla on 14 alaista, joiden työorganisointi on minun vastuullani. Hyväksi esimieheksi ei välttämättä tule vaikka alaisia olisi ollut kuinka paljon. Kokemuksesta on kuitenkin iso hyöty, välillä tilanteet työpaikalla voivat olla haastavia. AKT ry:ssä toimitsijana jouduin organisoimaan neljän työehtosopimuksen työehtoneuvottelut, kävin työnantajien kanssa suoria neuvotteluja palkkasaatavista. Olen ollut kovissa paikoissa ja paljon tekemisissä myös julkisuuden kanssa. Stressinsietokykyä kyllä piisaa.
3. Miten ehdokashankinta hoidetaan eurovaaleissa, ketä pitää saada ehdokkaaksi. Ja kuka hoitaa ehdokashankinnan ja millä tapaa?
Ehdokashankinta tehdään eurovaaleissa koordinoidusti puoluetoimistolta käsin kun koko maa on vaalipiirinä, tietysti yhdessä alueiden kanssa, jotta lista on koko Suomen kattava. Ehdokashankinnan pääkoordinaattori on puoluesihteeri yhdessä muiden työntekijöiden ja puoluehallituksen jäsenten kanssa. Ehdokkaina pitää olla kärkipoliitikot, ministeri tai molemmat, kansanedustajat, asiantuntijat, lista on pitkä. Ehdokashankintaa tehdään yhdessä, monipuolinen lista on valttia. Toisissa perättäisissä vaaleissa ei voida jäädä ilman paikkaa. Hienoa, että jo nyt on ilmoittautunut hyviä nimiä mukaan.
4. Millainen kampanja eurovaaleissa tulee käydä poliittisessa mielessä, entä miten toteutat sen puolueorganisaation vetäjänä ajatellen kuviota valtakunnallisena yhden vaalipiirin vaalina. Mihin rahat tulee käyttää maksetun markkinoinnin mielessä ja muun kampanjoinnin mielessä? Millaista kampanjan käytännössä tulee olla?
Kampanjassa tulee kiinnittää huomiota viestiin ja sen suuntaamiseen. Valtakunnallisia teemoja pitää olla, mutta kampanjat täytyy olla myös ehdokkaansa näköisiä. Tarvitaan valtakunnallisesti ohjattua markkinointia, tässä suhteessa on olemassa hyviä ammattilaisia, joiden puoleen voi kääntyä. Kampanjoita pitää miettiä yhdessä ja sen pitää olla ajan hermolla. Minulla on kokemusta ministerin vaalikampanjasta alueellisella tasolla. Tässä suhteessa minulla on hyvät pohjat, pitää vain nostaa perspektiivi valtakunnalliselle tasolle. Ehdokkaiden, tiedottajien ja mainostoimistojen kanssa yhteistyöllä saadaan varmasti hyviä tuloksia kunhan viestimme on kirkas.
5. Millainen ehdokaslista on mielestäsi eurovaaleissa takaava vähintään yhden paikan Vassille. Käsittele asiaa mahd. tarkasti esimerkiksi näkökulmista (sitä parempi mitä useammasta): sukupuolijakauma, alueellinen jakauma, eduskuntaryhmä, ay-liike, kansalaisjärjestöt, Vasemmistonuoret, ikäjakauma, julkkikset jne.
Sukupuolijakaumalta listan tulee olla 50/50. Ehdokaslistan tulee olla kattava maantieteellisesti. Eduskuntaryhmästä pitää saada kattavasti ehdokkaita mukaan. Pitää löytää myös vahvoja asiantuntijaehdokkaita, jotka hallitsevat asiakysymykset erinomaisesti. Kaikkinensa, monipuolinen ja kattava ehdokasjoukko takaa hyvän tuloksen. Ei EU-vaaleihin tarvita poppaskonsteja. Se on vaali muiden joukossa, mutta nyt siinä pitää onnistua. Ministeri, kansanedustaja, professori, Vasemmistonuorten puheenjohtaja… Olemme hyvällä tiellä. Sinällään että joku on julkkis ei tee häntä vielä hyväksi ehdokkaaksi, pitää myös olla vakuuttava, hömppäpömpällä ei ääniä heru.
6. Eduskuntavaalit 2015, mikä tavoite niihin valtakunnallisesti kannatusprosentin / kansanedustajamäärän osalta. Mihin vaalipiireihiin pitää mielestäsi erityisesti panostaa ja miten tämä tehdään käytännön tason toiminnassa. Miten toteutat ehdokkaiden, kunnallisjärjestöjen, piirien ja valtakunnallisen tason yhteistyön?
2011 eduskuntavaaleissa Vasemmistoliiton kannatus oli 8,1 prosenttia ja sillä irtosi 14 kansanedustajapaikkaa. Toiselle kymmenelle menevä kannatus pitää olla minimitavoite. Vaalipiirisatsauksiin ehditään palata kun mennään lähemmäs eduskuntavaaleja. Pääperiaate on, että meidän tulee varmistaa nykyiset äänet ja houkutella uusia. Toki jokaisessa vaaleissa lähtötilanne on sama, yksi, ehdokkaan oma ääni itselle, on ainoa varma ääni. Eri tehtävissä ja tasoilla toimivien vasemmistolaisten sitouttamisen yhteiseen toimintaan on erittäin tärkeää. Toiminnanjohtaja-aikana huomasin, että pohjoisessa eivät EU-vaalit kiinnostaneet. Tähän pitää tulla muutos ja tässäkin suhteessa aion laittaa itseni likoon. Minulla on kokemusta siitä, mihin pitää kiinnittää huomiota. Toiminnanjohtajat ja jokin ydinryhmä pitää olla, jotta homma toimii. Selkeät vastuut ja työnjako, kyse on pitkälti työn organisoinnista. Kun olen järjestömies henkeen ja vereen, olen varma, että pystyn hyödyntämään osaamistani vaalityön organisoinnissa. JA tätä ei tule tehdä vain vaalien aikaan vaan myös niiden välillä.
7. Miten puoluesihteerinä myötävaikuttaisit ja toimisit käytännön järjestötoiminnassa niin, että Oulun vaalipiirin alueelta saadaan valittua vähintään kolme kansanedustajaa myös ek-vaaleissa 2015.( Vastauksessasi tulee painottua Oulun vaalipiirin erityis tarpeet huomioiva näkökulma.)
Oulun vaalipiirissä tilanne on sikäli hyvä, että ehdokkaita on saatu kattavasti ympäri vaalipiiriä, Kainuusta, Oulusta ja Oulun eteläisestä Raahen tienoolta. Viimeksi toki Unto Valppaan jättämä Raahen paikka jäi hiuksen hienosti tavoittamatta, Katja Hänninen jäi varasijalle. Tästä maakunnallisesti kattavasta ehdokasasettelusta on syytä pitää kiinni, tarvetta suurille muutoksille ei ole. Oulun vaalipiiri on puolueen näkökulmasta valtakunnallisesti vahva. Pitää muistaa, että ihmiset äänestävät helposti kotikontujensa arjen tuntevia ehdokkaita. Ehdokasasettelun monipuolisuus ja alueellinen kattavuus, siihen on kiinnitetty aina huomiota. Ja äänimäärät ovat suhteellisen tasaisesti jakautuneet, ääniä keräävät myös ne, jotka eivät mene läpi. Oulun vaalipiirissä on onnistuttu. Kolmea kansanedustajaa ei kuitenkaan saada vanhoilla tulilla, rötväilyyn ei ole varaa, vaan tämä vaatii hikeä. Kyyneliä on syytä välttää.