Kuntien tulevaisuutta ei voida pelastaa poliittisella pelaamisella eikä omiin poteroihin kaivautumalla. Kuntien palvelujen puolesta tulee taistella samassa rintamalinjassa, siitä riippumatta istuuko oma puolue hallituksessa vai oppositiossa.
Eipäs-juupas-keskustelu on jätettävä taakse ja aloitettava yhteisen vastuun kantaminen ja ratkaisevien päätösten teko. Kuntien kehittämisen aika on nyt – ensi vuosikymmenellä on jo liian myöhäistä.
Lähivuosikymmenien väestöennusteet ja huoltosuhteen muutokset ovat totisinta totta. Meillä päättäjillä on velvollisuus huolehtia siitä, että lähipalvelut toimivat jokaisessa kunnassa myös tulevaisuudessa.
Kunnat eivät voi jäädä tuleen makaamaan talouden kiristyessä yhä tiukemmalle. Ratkaisuja on tehtävä, eivätkä ne tule olemaan helppoja. Kuntauudistuksen lisäksi kunnallishallintoa muokkaavat kuntalain kokonaisuudistus ja valtionosuusuudistus.
Kunnallisissa toimintarakenteissa tarvitaan erilaisia malleja. 2020-luvun kuntarakenteen on perustuttava alueen parhaalle mahdolliselle toimintatavalle. Toimintaympäristöt ja -kulttuurit antavat osviittaa siitä, minkälaisia ratkaisuja tarvitaan.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelevät helmi- ja maaliskuun aluetilaisuuksissa oman pohjaesityksensä paikallisille päättäjille. Pidän todennäköisenä, ettei tilaisuuksissa esitellä pelkästään yhtä mallia, vaan useampia vaihtoehtoisia malleja. Eri alueiden kuntarakenteita lähestytään palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta.
Kuntauudistus pitää pohjautua tosiasioihin ja todellisiin tunnuslukuihin. Kun arvioidaan nykyisiä palvelurakenteita, on muistettava, ettei kaikki tieto keskity Helsinkiin eikä ministeriöihin. Käytännön kuntaosaaminen löytyy kunkin alueen omilta toimijoilta. Hallituksen on tehtävä kuntien rakenneuudistus aidossa yhteistyössä paikallisten päättäjien kanssa. Paikallista osaamista ja mielipiteitä on kuunneltava.
Kainuussa keskustapoliitikot ovat itkeneet luhistuneen maakuntakokeilun perään. Puolue on vaatinut maakunnallisen itsehallinnon laajentamista koko maahan. Nykyisen kokeilun kaatoivat kuitenkin keskustan omat edustajat. Kainuussa yhden kunnan asukkaat lopettivat 80 000 kuntalaista koskevan yhteishankkeen yhdellä valtuuston päätöksellä. Oliko tämä oikeudenmukainen lopputulos koko maakunnan asukkaiden kannalta?
Martti Korhonen on oululainen vasemmistoliiton kansanedustaja ja kuntauudistuksen seurantaryhmän jäsen.
Kolumni on julkaistu keskiviikkona 25.1.2012 Kansan Tahto-lehdessä.