Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston alueelliset eduskuntavaaliteesit: Vauhtia työllisyyteen ja jarrua ilmastonmuutokseen
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston alueellisilla eduskuntavaaliteeseillä halutaan nostaa esiin niitä asioita, joissa eduskunta voi tehdä myös maakunnallisia linjanvetoja ja päätöksiä.
Vaaliteesit on linjattu Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston piirikokouksessa lauantaina 27.11. olleiden edustajien esittämien näkemysten pohjalta. Jokaisella piirikokousedustajalla oli mahdollisuus esittää alueellisia asioita piirijärjestön vaaliteeseiksi ja eniten kannatusta saaneet asiat on koostettu nyt yhteen tähän ohjelmaan.
Vasemmiston valtakunnalliset näkemykset esimerkiksi hyvinvointipalveluiden, sosiaaliturvan ja verotuksen osalta on tehty puolueen eduskuntavaaliohjelmassa, joka vahvistettiin 31.10. Vasemmisto vaatii Suomeen esimerkiksi 10 euron lakisääteistä, indeksiin sidottua minimituntipakkaa ja 750 euron perusturvaa.
Vasemmiston valtakunnallisen vaaliohjelman löytää verkosta osoitteesta http://www.vasemmisto.fi/component/content/article/1467.html
POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTON VAALITEESIT
1. Kaksoisraide välille Seinäjoki-Oulu
Maakunnan alueelle on järjestettävä nykyistä paljon paremmat ja nopeammat liikenneyhteydet. Erityistä panostusta tarvitaan joukkoliikenteeseen ja toimivaan rautatieverkkoon sekä teiden pitämiseen hyvässä kunnossa.
Sen ohella, että Seinäjoki-Oulu ratavälin perusparannuksesta huolehditaan myös rahoituksen osalta pitkäjänteisesti, on kyseiselle ratavälille rakennettava kaksoisraide tulevaisuudessa. Piirijärjestön mielestä tämän hankkeen tulee olla yksiselitteisen vahvasti mukana seuraavassa hallitusohjelmassa.
Kaksoisraiteen rakentaminen ratavälille Seinäjoki-Oulu on välttämätöntä esimerkiksi lisääntyvän tavaraliikenteen hoitamiseksi ympäristöystävällisellä tavalla.
Piirijärjestö muistuttaa siitä, että myös kumipyöräliikennettä voidaan siirtää raiteille yhdistettyinä kuljetuksina. Junayhteyksien nopeutuminen lisäisi merkittävästi henkilöliikennettä sen tullessa aidoksi kilpailijaksi lentoliikenteelle. Rautatieinvestoinnit tarjoavat pitkäksi ajaksi työtä alikulkujen rakentajille ja lukuisille työkoneyrittäjille.
2. Tuulivoimakeskittymä Perämerenkaarelle, puu kunniaan energiatuotannossa
Tuuliolosuhteiltaan suotuisalle Perämerenkaarelle on rakennettava samanlainen tuulivoimakeskittymä kuin esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa tulee Piitimen kuntaan. Siellä 15 neliökilometrin alueelle levittyvä tuulivoimapuisto tulee tuottamaan saman verran energiaa kuin Loviisan ydinvoimalaitokset yhteensä.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa sitä, että valtiovallan on osoitettava tarpeeksi tukea sille, että kyseinen Perämerenkaaren hanke voidaan käynnistää ensi hallituskauden aikana. Tuulivoimakeskittymän rakentaminen loisi alueesta edelläkävijän uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Tuulivoimapuistojen rakentaminen toisi töitä sadoille työntekijöille metallikomponenttien valmistuksessa, rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Nyt on myös lisättävä puun ja muiden biomassojen käyttöä energiantuotannossa. Energiapuun hankinta työllistää merkittävästi maaseudun metsäkone- ja kuljetusyrittäjiä ja tuo tuloja syrjäseuduille.
Maatilojen ja yhdyskuntien jätevesilietteet voidaan jalostaa biokaasuksi. Biokaasu voidaan hyödyntää sähkön ja lämmön tuotannossa tai kulkuneuvojen polttoaineena. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto pitää keskeisenä sitä, että uusiutuvilla energiaratkaisuilla voidaan jarruttaa pysyvästi ilmastonmuutosta.
Myös energiatehokkuuden lisäämiseen on panostettava. Maakuntaan tulee laatia energiankulutuksen säästöohjelma, joka ohjaa ja ohjeistaa yrityksiä ja yksittäisiä talouksia.
3. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys alas Pohjois-Pohjanmaalla
Nuorten suuresta määrästä johtuen nuorten työllistyminen on Pohjois-Pohjanmaalla hankalaa ja nuorisotyöttömyys valtakunnallisestikin vaikea ongelma. Pohjois-Pohjanmaalla nuorten työttömyys keskittyy vahvasti Oulun kaupunkiin, jonne muuttaa paljon nuoria koko Pohjois-Suomesta opiskelemaan ja hakemaan työtä. Oulussa alle 25-vuotiaita työttömiä on viime vuosina ollut keskimäärin vuodessa noin 1500-1600 henkilöä.
Tilanteen korjaamiseksi nuorille on toteutettava työllisyystakuu, jolla varmistetaan ensimmäinen työpaikka heidän valmistuttuaan koulutuksesta. Samoin kaikille pohjoispohjalaisille nuorille on turvattava aloituspaikka koulutuksessa.
Taantuman jälkivaikutuksena Pohjois-Pohjanmaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, vaikka työttömyys muuten on alentunut. Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa yksilölle suuria menetyksiä, sairauksia ja köyhyyttä. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä yhteiskunnan on tehostetusti katkaistava pitkäaikaistyöttömyys tarjoamalla soveltuvaa työtä. Myös ns. Paltamon mallin kokemukset on hyödynnettävä työttömyyttä vähennettäessä.
4. Harmaa talous kuriin Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto vaatii maakunnan alueelle otettavaksi nollatoleranssia harmaaseen talouteen. Lainsäädännöllisten muutosten ohella myös alueen kuntien on lopetettava hankinnat talousrikoksiin syyllistyneiltä yrityksiltä ja työvoiman väärinkäyttäjiltä.
Kaikille työntekijöille on oltava samat työehdot ja samat palkat, niin suomalaisille kuin ulkomailta tuleville. Pohjois-Pohjanmaan on pyrittävä mallimaakunnaksi harmaan talouden vähentämisessä.
5. Valtion kaivosyhtiö huolehtimaan malmi- ja mineraaliesiintymistä
Valtion on perustettava oma kaivosyhtiö. Pohjois-Suomessa on rikkaita esiintymiä, joiden hyödyntäminen valtion kaivosyhtiön toimesta takaisi parhaan hyödyn suomalaisille.
On tärkeää, että kaivostoiminnassa huolehditaan siitä, että malmi jalostetaan mahdollisimman pitkälle kaivoksen lähellä. Myös tähän tarvitaan valtiovallan panostuksia.
6. Pohjois-Pohjanmaan korkeatasoinen koulutus turvattava
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto painottaa, että Oulun yliopisto ja maakunnallinen ammattikorkeakouluverkko ovat olleet maakunnan menetyksen avaintekijä viime vuosikymmeninä. Myös kattava toisen asteen koulutus on ollut keskeisessä roolissa luodessa hyvinvointia alueelle.
Piirijärjestön mielestä on keskeistä koko maakunnan tulevaisuuden kannalta, että korkeatasoisen koulutuksen laaja-alaisuus, monipuolisuus ja maksuttomuus turvataan.
Korkea sivistys- ja osaamistaso ovat pohjana monien alojen, kuten informaatio-, ympäristö-, energia-, ja bioteknologia-alan, uusille yrityksille ja työpaikoille. Myös humanististen alojen korkeatasoisesta opetuksesta ja tutkimuksesta on huolehdittava.