Tuottavuus on parantunut metsäteollisuudessa koko 2000-luvun. Työn tuottavuus on kasvanut keskimäärin 4,6% ja kokonaistuottavuus 3,3% vuodessa. Työn tuottavuus alalla on parantunut merkittävästi vertailussa muiden alojen tuottavuuteen.
Kansainvälisessä vertailussa työn tuottavuus on kasvanut ripeämmin ja on paremmalla tasolla kuin Ruotsissa tai Saksassa. Palkkaan suhteutettu tuottavuus on selvästi kilpailijamaita paremmalla tasolla. Nämä tiedot löytyvät Eurostatin tilastoista vuosilta 2005-2012.
Yhteiskuntasuhteet ja ennustettava toimintaympäristö tekevät Suomesta pienen maariskin maan, kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme jatkuvasti kärkisijoille. Alkuvuonna 2015 Suomi sijoittui 9. Maailman pankin Doing-Business -vertailussa, kun vuoden 2014 vertailussa olimme sijalla 12.
Logistinen kilpailuasema on parantunut vuosien aikana, vuonna 2014 tipahdimme sijalle 24 kaikista maailman maista. Alkuvuonna 2015 tehtyjen selvitysten mukanaan logistinen kilpailukykymme on jälleen parantunut. Logistisen kilpailuaseman arvio perustuu alan toimijoiden arvioon kunkin maan ulkomaankaupan logistiikan toimivuudesta.
Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja ennakoitavuutta voidaan parantaa luomalla hallituskauden yli ulottuva teollisuuspoliittinen linjaus. Logistista toimivuutta voidaan parantaa investoimalla tiestöön, siltoihin ja raideliikenteeseen. Satamien kehittäminen ja 12 metrin väylän saaminen Ouluun ja Kemiin on tärkeää vientiteollisuudelle.
Päästökaupan epäsuorat vaikutukset kohdentuvat uusiutuvaa raaka-ainetta käyttävälle teollisuudelle. Päästöoikeuksien hintaa säätelevää mekanismia ei pidä ottaa käyttöön ennen vuotta 2021, vaikka hiilidioksiditonnin hinta on alentunut kymmenen vuoden aikana. Osa Suomen kilpailijamaista korvaa teollisuudelle ilmastopolitiikan aiheuttamaa sähkön hinnan nousua, tätä pitää harkita myös Suomessa. Energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää uusilla veroilla tai maksuilla.
Raakapuun saatavuus teollisuudelle on varmistettava yhteismetsiä luomalla ja tilakokoa kasvattamalla. Vuotuinen puun kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiometriä, markkinahakkuiden ja energiapuun korjaamisen jälkeen metsiin jää vuosittain 40 miljoonaa kuutiometriä puuta. Metsäteollisuuden tuotantoa on mahdollista kasvattaa hyvin hoidettujen ja kasvavien metsävarojen ansiosta. Biomassan kysynnän arvioidaan kasvavan 30% vuoteen 2020 mennessä. Suomesta ei kuitenkaan saa tulla pelkästään bulkkisellun tuotantoon erikoistunutta maata, sellua jalostavan teollisuuden toimintamahdollisuuksia tulee kehittää.
Suomi voi olla omavarainen energian suhteen, tuontienergian ja kivihiilen osuutta pitää tietoisesti vähentää. Pilotointivaiheessa olevien energiatuotantomuotojen tuotekehitystä pitää edistää, mutta puun energiakäyttö ei saa vaarantaa korkeamman jalostusasteen tuotantoa.
Markku Eilola-Jokivirta
Eduskuntavaaliehdokas (vas)
Oulu