Kannattaakohan Kuusamon elinkeinorakenteessa laittaa kaikki munat samaan koriin? On pakko huomioida yksi yhteinen piirre Euroopan kriisimaissa ja niiden elinkeinorakenteessa. Niin Espanjassa, Kreikassa kuin Kyproksellakin on suhteellisen voimakas matkailuteollisuus.
Matkailu on ala, joka on ehkä kaikkein riippuvaisin suhdanteista, ja siitä, mikä matkailun tai liikunnan muoto on milloinkin muotia.
Jos maailman teollisuus ei pyöri, ei synny matkailuakaan. Korkeintaan nälkäpakolaisia.
Matkailuhan ei synnytä mitään uutta arvoa, siinä vain olemassa oleva vauraus vaihtaa omistajaa.
On hyvä, että Kuusamossa on matkailuteollisuutta, jotta saadaan edes vähän tai ainakin pienen murusen verran maailman rikkaitten kukkarosta nipistää tänne. Voi kuitenkin olla, että jollakin aikajänteellä myös meidän matkailumarkkinamme ehtyy, tai jopa tyrehtyy. Syy voi olla energia hinta, koko Euroopan talouslama, tai joku muu ja vielä nämä molemmat.
Senpä takia myös Kuusamoon on luotava / säilytettävä myös muita elinkeinoja.Tästä meillä on loistavia esimerkkejä kuten paikallinen puunjalostus, meijeri, Kuusamon Uistin ja lukuisa määrä erlaisia metallialan yrityksiä. Näistä suuri kiitos uutterille yrittäjille sekä hommaan sitoutuneille työntekijöille.
Nämä tuottavat uutta arvoa, josta myös matkailu saa oman osansa.
Lisäksi me tarvitsemme tietyin edellytyksin myös kaivosteollisuutta.
Ehtoina voisi olla, ettei missään tilantessa siitä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle, tai muille elinkeinoille. Sen lisäksi olisi valtakunnallisesti säädettävä ns, louhintavero, jotta toiminnasta jäisi paikkakunnalle muutakin kuin tervetulleet työpaikat. Tällainen louhintavero on jo lähes kaikissa Euroopan kaivosmaissa.
Tietysti olisi parasta, että nämä kaivosyhtiöt olisivat valtion omistamia ja siten myös kansanvaltaisesti kontrollissa. Kyllähän ne aikoinaan olivatkin, mutta kun viime vuosikymmenien aikana poliittiset voimasuhteet ovat olleet näin epäedulliset, niin nehän on myyty ideologisin perustein ja halvalla.
Ehkä törkein esimerkki oli kun Häkämiehen johdolla myytiin Kemira ja sitä kautta myös Soklin fosforiesiintymä norjalaisille.
Pentti Kyyhkynen, Kuusamo
Kirjoitus on julkaistu Kansan Tahdon mielipidepalstalla 27.3.2013.