Budjettiriihessä on löydettävä parannuksia kunnallistalouden ongelmiin. Monet kunnat harkitsevat kunnallisveroprosentin nostoa oman talousarvionsa tasapainottamiseksi. Verotulojen menetyksiä kunnille ovat aiheuttaneet mm. Nokian tuotantolaitosten lakkauttamiset.
Rikkaissa kunnissa asukkaat maksavat veroa matalan prosentin mukaan ja köyhissä kunnissa korkean prosentin mukaan. Tämä käytäntö on kohtuuton veronmaksajalle – asukas ei ole vastuussa kunnan taloudellisesta tilanteesta.
Kuntien keräämälle tuloverolle, kunnallisverolle, voitaisiin asettaa valtakunnalliset prosenttirajat. Kuntakohtaisen veroprosentin säätely enimmäis- ja vähimmäisprosentilla lisäisi kuntalaisten yhdenvertaisuutta.
Veroprosentin korotuksen tuomat lisätulot menevät täysimääräisinä kunnalle. Korotus hyödyttää kuntaa verotulojen lisäyksenä. Useimmiten mahdollinen laskennallinen negatiivinen tai positiivinen tasaus valtionosuuksissa ei vaikuta verotuloihin.
Toiset kunnat tai valtio eivät välittömästi hyödy kunnan veroprosentin nostosta. Verotuloihin perustuvalla tasauksella valtionosuuksia tasataan kuntien kesken. Tasauslisä lisää valtionosuuksia ja tasausvähennys pienentää.
Kun kunta nostaa veroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä, nousevat asukkaiden ansiotuloista maksamat kunnallisverot noin 0,7 prosenttiyksiköllä. Tämä ns. efektiivinen veroprosentti osoittaa, mikä on maksettavan veron suhde veronmaksajan ansiotuloihin.
Tänä vuonna kuntien keskimääräinen veroprosentti on 19,25 prosenttia. Keskimääräinen veroprosentti nousi eniten Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Lapissa ja Kainuussa keskimääräinen veroprosentti on 20 prosenttia. Alimmillaan veroprosentit ovat Ahvenanmaalla (17,02 %), Uudellamaalla (18,63 %) ja Varsinais-Suomessa (18,96 %).
Budjettiriihessä on pidettävä kiinni vuosien 2013 – 2016 kehyspäätöksestä. Kehyspäätöksen mukaan valtion talousarviossa selvitetään mahdollisuudet kuntien velvoitteiden vähentämiseen, normien joustavoittamiseen ja kuntien taloustilanteen helpottamiseen.
Lisätuloja tulovajeesta kärsivälle kunnallistaloudelle saadaan esimerkiksi jäteverosta. Kehyspäätöksessä tavoitteeksi on asetettu jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille. Tästä tavoitteesta on syytä pitää kiinni. Uudelleenohjauksesta on tehtävä selvitys mahdollisimman pian. Jäteveron tuotto on siirrettävä kunnille ensi vuoden talousarviossa.
Jäteveroa maksetaan yleisille ja yksityiselle kaatopaikoille toimitettavista jätteistä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöllisesti mahdollista. Ensi vuoden alusta jäteveroa maksetaan 50 euroa tonnilta kaatopaikkajätettä.
Kolumni on julkaistu Forum24-lehdessä tiistaina 28.8.2012.