Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen on tehnyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle linjauksista liittyen Oulaskankaan sairaalaan:
Eduskunnan puhemiehelle,
Hallituksen esitys sairaalaverkon karsimiseksi merkitsee Oulun eteläistä aluetta palvelevan Oulaskankaan sairaalan osalta, että ympärivuorokautinen päivystys lakkaisi. Myös nukutusta vaativa leikkaustoiminta lakkaisi, koska se vaatii ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen. Lopputuloksena on sairaalan toiminnan merkittävä supistuminen ja alueen asukkaiden palveluiden heikentyminen.
Oulaisissa sijaitsevasta Oulaskankaan sairaala palvelee isoa, yli 100 000 asukkaan väestöpohjaa ja vastaa heidän päivystyspalveluistaan. Oulaskankaalta on 100 km matka Oulun keskussairaalan yhteispäivystykseen ja Kokkolan keskussairaalan päivystykseen 110 km. Oulaskankaan päivystyksen lakkautuksen myötä ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen matka-aika pitenisi siis merkittävästi isolta joukolta Oulun eteläisen alueen asukkaita. Uhkana on myös Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyksen ruuhkautuminen yhä pahemmin ja sairaankuljetuskapasiteetin kysynnän kasvu.
Oulaskangas palvelee ja tuottaa päivystystä väkimäärälle, joka on isompi kuin monen hyvinvointialueen väkimäärä. Väkimäärä ylittää Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet ja on lähes yhtä suuri kuin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueet. Nyt Oulaskankaan ympärivuorokautinen päivystys ajetaan hallituksen päätöksillä alas.
Hallituksen linjauksia ei voi pitää yhdenvertaisina, kun pienempää väestöpohjaa palvelevalle Kouvolalle myönnettiin lupa ympärivuorokautisen päivystyksen jatkolle, mutta isompaa väkimäärää ja pitkien etäisyyksien aluetta palvelevalle Oulaskankaalle ei.
Oulaskankaalla tulisi vähintään olla mahdollisuus ympärivuorokautiseen perusterveydenhuollon päivystykseen. Se olisi hyvinvointialueen analyysin mukaan myös kustannustehokkaampi ratkaisu kuin hallituksen linjaus. On kohtuutonta, mikäli näin isolla väestöpohjalla ei ole ympärivuorokautista päivystystä saavutettavalla etäisyydellä.
Samalla heikkenisivät myös Oulaskankaan edellytykset tarjota muita erikoissairaanhoidon palveluita ja tehdä työnjakoa hyvinvointialueen sisällä. Oulaskangas tukee merkittävällä tavalla Oulun yliopistollisen sairaalan toimintaa. Oulaskankaalla on leikattu vuosittain noin 800-900 tekonivelpotilasta päiväkirurgisten toimenpiteiden lisäksi. Oulaskankaan merkitys erityisesti tekonivelkirurgiassa on merkittävä koko hyvinvointialueen kannalta ja Oulaskankaan päivystyksen lakkauttaminen ja sen myötä nukutusta vaativan kirurgian loppuminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan merkittäviä ongelmia ja jonojen kasvua hyvinvointialueella ja säästöt jäävät haaveeksi.
Hallituksen 6.9. julkaistun linjauksen mukaan Oulaskangas voisi väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun jatkaa tekonivelkirurgiaa päiväkirurgisina toimenpiteinä. Tämä ei tuo juuri helpotusta tilanteeseen, sillä arviolta vain 10-15% tekonivelkirurgiasta voidaan suorittaa päiväkirurgisina toimenpiteinä ja pelkän päiväkirurgian varassa on vaikea saada henkilökuntaa sitoutumaan Oulaskankaalle. Sairaalan tulevaisuuden ympärillä vellonut epävarmuus on saanut jo osan henkilöstöstä lähtemään muualle. Hallituksen 6.9. julkistamat linjaukset eivät lähtökohtaisesti tuo helpotusta alueelle.
On hyvin epävarmaa, siirtyykö toimintojen lakkautusten myötä Oulaskankaan henkilökuntaa Ouluun vai käykö niin, että julkisen sektorin henkilöstöpula pahenee, kun Oulaskankaan entinen henkilöstö siirtyy yksityiselle sektorille. Pelkona on, että hyvinvointialue joutuu ostamaan yhä enemmän toimenpiteitä kalliilla hinnalla yksityiseltä puolelta.
Vaikuttaa epätodennäköiseltä, että Oulaskankaan toiminnan supistuksista saadaan säästöjä, sillä väestön tarvitsemat erikoissairaanhoidon toimenpiteet pitää kuitenkin tehdä jossain. Päin vastoin, kustannukset voivat kasvaa, kun ennestään ruuhkautunut ja henkilöstöpulasta kärsivä Oulun yliopistollinen sairaala ruuhkautuu pahemmin. Kalliiksi voi myös tulla, mikäli Pohde joutuu ostamaan enemmän toimenpiteitä yksityisiltä, kun työnjakoa Oulaskankaan kanssa ei voida entiseen tapaan tehdä ja kun OYS joutuu paikkaamaan henkilökuntavajetta kalliilla vuokratyövoimalla.
Hintaa tulee myös sille, kun potilaita pitää yhä enemmän kuljetella ympäri maakuntaa. Selvää kuitenkin on, että Oulun eteläisen alueen väestön päivystyspalvelut heikkenevät ja potilasturvallisuus vaarantuu nykyistä useammin.
Aiemmista sairaalaverkon keskittämisistä ei ole saatu odotettuja säästöjä, ja todennäköistä on, että tavoiteltuja säästöjä ei ole nytkään luvassa. Haittojen realisoituminen alueen asukkaille sen sijaan on varmaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi hallitus kohtelee Oulaskangasta eri tavalla kuin joitain muita alueita, eikä myönnä sairaalalle oikeutta vähintään ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen ylläpitämiseen?
Miten hallitus arvioi Oulaskankaan toimintojen supistamisen vaikuttavan alueen asukkaiden palveluiden saatavuuteen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoitojonojen kehitykseen?
Miksi hallitus ei jätä sairaaloiden välisestä työnjaosta sopimista hyvinvointialueen itsensä päätettäväksi?
Helsingissä 11.9.2024
Hanna Sarkkinen [vasemmistoliitto]