Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston vastuullinen politiikka tähtää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja kestävämpään elämäntapaan.
Ympäristöä vaaliva Pohjois-Pohjanmaa vahvistuu työstä ja kehittämistoimista. Elinvoimaisissa kunnissa on työpaikkoja, palveluita, kulttuuria ja aktiviteetteja. Koko maakunnan hyvä taataan työllä, laadukkaalla koulutuksella, tietoliikenne- ja muilla yhteyksillä sekä riittävillä peruspalveluilla myös taajamien ulkopuolella.
Mahdollisuuksia tuovat teknologia, matkailun kehittäminen, kestävä kierto- ja biotalous, puurakentaminen ja perusteollisuus alihankkijoineen sekä luova talous ja aineettomat palvelut ja tuotteet. Tuemme ja kehitämme yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistämme kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävää matkailua kehitetään esimerkiksi Kuusamossa, Rokualla ja Kalajoella.
Tulevalla vaalikaudella on kehitettävä erityisesti sosiaaliturvaa. Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää moninaista maakuntaa sitä yhtenäistävän ja oikeudenmukaistavan perustulon kokeilualueeksi.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston mielestä kaksoisraidetta on jatkettava Ylivieskasta pohjoiseen Tornioon asti ja samalla on selvitettävä kolmoisraiteen mahdollisuutta. Tämä on niin matkustajaliikenteen kuin elinkeinoelämän etu. Valtateiden 4, 8, 20 ja 22 toimivuudesta on pidettävä huolta. Piirijärjestö korostaa myös tuulivoimakaavoitusta koskevan lainsäädännön selkeyttämistä esimerkiksi koskien tontinrajoja ja tuulivoimaloiden etäisyyksiä asutuksesta.
Venäjän rikollisen hyökkäyssodan takia Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahanke pysähtyi. Piirijärjestön mielestä tuolle alueelle on selvitettävä pienydinvoimalatoiminnan pilottihanketta ja vetyteollisuuden pilottihanketta.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto haluaa vaalia maakunnan ainutlaatuista luontoa. Tätä voidaan konkreettisesti toteuttaa esimerkiksi ennallistamalla vesistöjä. Esimerkiksi Temmesjoen osalta on saatu aikaan hyviä tuloksia luonnon monimuotoisuuden palautuessa ja maatalouden toimintaedellytysten parantuessa. Lisäksi esimerkiksi purkamalla teholtaan vaatimattomat vesivoimalat Kala- ja Pyhäjoesta voidaan lisätä jokien virkistyskäyttöä ja kohentaa niiden ekosysteemien monimuotoisuutta. Oulun Sanginjoelle on perustettava kansallispuisto. Maataloudessa on edistettävä kasviperäisen ruuan tuotantoa.
Piirijärjestö korostaa, että vihreän energianhankkeita tulisi edistää mahdollisimman paljon ja nopeasti. Tämä on tärkeää myös työllisyyden näkökulmasta. Esimerkiksi Utajärvelle suunnitellaan energiaomavaraista teollisuusaluetta uusiutuviin energialähteisiin nojaten, josta alueen yritykset saisivat edullista energiaa, jonka hinnan voi ennakoida hyvin. Myös biokaasun käyttöä on edistettävä alueellamme. Pyhäsalmen käytöstä poistetun kaivoksen käyttöä pumppuvoimalana eli ”sähkövarastona” on vauhditettava. Tämä on erittäin olennainen asia sähkön saatavuuden ja hinnan noustua olennaiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi.
Kuluneella vaalikaudella on tehty historiallisia koulutuspäätöksiä maksuttoman toisen asteen ja oppivelvollisuuden pidentämisen merkeissä. Ammattioppilaitoksien rahoitusta on parannettava myös erityisammattioppilaitosten (kuten Luovin) suuntaan syrjäytymisen vähentämiseksi. Resursseja tarvitaan maahanmuuttajien kotouttamiseen. Huolehdimme kunnille riittävän rahoituksen peruskoulu- ja lukioverkon toimivuuteen ja kattavuuteen. Panostamme varhaiskasvatuksenlaatuun ja henkilöresursseihin.
Ammattikorkeakouluille ja Oulun yliopistolle taataan pitkäjänteinen rahoitus. Sillä varmistetaan laadukas perus- ja soveltava tutkimus sekä koulutus esimerkiksi ICT-, sosiaali- ja terveys-, luonnontieteellisille ja humanistisille aloille. Riittävä rahoitus edesauttaa päiväopetuksen säilymistä alueen korkeakouluissa mahdollistaen nuorten opiskelun kotiseuduillaan. Kuluneella vaalikaudella tehtyjä uusia koulutusavustuksia muun muassa Oulun yliopiston psykologiopintojen merkeissä on jatkettava.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurielämää vauhdittaa erityisesti Oulun asema vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Myös lukuisat maakunnan kunnat ovat mukana hankkeessa. Piirijärjestö kannattaa kulttuurimäärärahojen nostamista prosenttiin bruttokansantuotteesta ja asteittain 2,0 %:iin valtion talousarvion kokonaismenoista. Kuvataiteen rahoitus tulee nostaa yhdenvertaiseen asemaan muiden taiteenalojen kanssa. On myös selvitettävä luovien alojen yrittäjille edellytykset sosiaaliturvaan ja eläkekertymään sekä otettava valmisteluun taiteilijapalkka. Taiteilijapalkkaa voitaisiin pilotoida kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä 2026 eteenpäin. Apurahan saajien työssäoloehto tulee ottaa huomioon, sillä apurahat vaikuttavat sosiaalietuuksiin, mutta ei kerrytä työssäoloehtoa ja apurahan saajat eivät pääse ansiosidonnaisen piiriin.
Sosiaali- ja terveys sekä pelastuspalvelut järjestetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen toimesta. Kun ihmisten elämään ja terveyteen vaikuttavat palvelut ovat yhden tahon alla 21 organisaation sijasta, helpottuu ja joustavoituu niiden ihmisläheinen järjestäminen. Olennaista on myös huolehtia Pohteen noin 18 000 työntekijän jaksamisesta ja hyvinvoinnista sekä erityisesti turvata riittävä rahoitus eduskunnan päätöksin palveluiden järjestämiseksi.
Pohjois-Pohjanmaalla on valtavasti myös omaa sote-ICT -osaamista ja on perusteltua ponnistella kiitetyn ja kustannustehokkaan Esko-potilastietojärjestelmän markkinoimiseksi kaikkialle Suomeen. Tulevien ICT-hankintojen kohdalla investoidaan jatkossakin paikalliseen ohjelmistotuotantoon siten, että kehitettyjen ohjelmistojen omistus- ja käyttöoikeus pysyy julkisilla toimijoilla.
Tulevalla eduskuntakaudella on säädettävä maakuntavero, johon siirretään valtion verotuksen sote-osuus. Tämä mahdollistaa Pohteen hyvinvointialueen aidon itsehallinnon ja itsenäisyyden valtion rahoituksesta.