Pohteen tulevaisuuslautakunnan vasemmistoliittolainen jäsen Tuomas Komulainen ja hänen varajäsenensä Kim Ahonen sekä ryhmän puheenjohtaja Teijo Liedes ja sihteeri Anne Huotari lähettivät kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, missä pyydetään tutkimaan, onko Pohde menetellyt väärin, kun se on muuttanut kesken järjestämissuunnitelman käsittelyn tulkintaa palvelussuhdejääviydestä.
– Järjestämissuunnitelma on soten tärkein asiakirja tällä kaudella, koska siinä linjataan sote-palvelujen sijainnit ja palvelujen saamiseen liittyvät pelisäännöt. Ei voi olla oikein, että yhtäkkiä tulkitaankin, että meidän jäsen ja hänen varajäsenensä molemmat olisivat palvelussuhdejäävejä siksi, että työskentelevät Oulun kaupungin tavallisissa töissä. Samaan aikaan kunnan tai kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, jonka tehtävä on ajaa kaupungin etua, voi kuitenkin olla päättäjänä. Laki lähtee siitä, että pelkkä palvelussuhde ei ratkaise jääviyttä, vaan se, onko ratkaisusta hyötyä tai haittaa kunnalle. Hyvinvointialueilta ei ole oikeuskäytäntöä tähän liittyen, siksi tähän on pakko puuttua, toteaa aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Teijo Liedes.
Kantelussa pyydetään oikeusasiamiestä selvittämään myös se, onko tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja menetellyt lain mukaisesti tilanteessa, jossa tulevaisuuslautakunnan Komulainen katsottiin yllättäen jääviksi, mutta sitä ei kuitenkaan useista pyynnöistä huolimatta ole ratkaistu tulevaisuuslautakunnassa hallintolain mukaisesti, vaikka asiasta oli selkeästi ristiriitaisia näkemyksiä.
– Olen pyytänyt ennen järjestämissuunnitelman käsittelyä tammikuussa tulkintaa lakiasiainpäälliköltä ja sain häneltä tuolloin vastauksen, että en ole jäävi. Niinpä olin koko helmikuun kokouksen läsnä, vaikka siellä käsiteltiin Oulun asiaa. Yhtäkkiä 12.3.2026 kokousta edeltävänä päivänä lakiasiainpäällikkö soitti minulle, että olenkin hänen tulkintansa mukaan palvelussuhdejäävi. Tuossa 12.3.2026 kokouksessa minä tai varajäseneni ei kumpikaan voitu olla paikalla järjestämissuunnitelmaa käsiteltäessä. Olen kahdessa eri kokouksessa pyytänyt lautakuntaa ratkaisemaan asian, mutta siihen ei ole ryhdytty. Luin järkytyksekseni 12.3.2026 kokouksen pöytäkirjasta, että käsittelemättä jäänyt esteellisyysasiani oli merkitty pöytäkirjaan lain ja todellisuuden vastaisesti lautakunnan tekemäksi päätökseksi. Olen jättänyt tästä kokouspöytäkirjaan merkitystä päätöksestä lautakunnalle oikaisuvaatimuksen. Lakiasiainpäällikkö on myöntänyt, että hyvinvointialueilta ei ole vielä oikeuskäytäntöä asiasta, vaan hänen tulkintansa perustuu 2010-luvun kuntapäätöksiin, ihmettelee jäsen Tuomas Komulainen.
Kantelijat pyytävät oikeusasiamiestä arvioimaan myös, syntyykö nykyisessä prosessissa tosiasiallista valitusoikeutta jääviyskysymyksestä. Nykytilanne on heidän mukaansa johtanut umpikujaan, jossa asiaa ei saada oikeudellisesti ratkaistua vielä pitkään aikaan.
– Osa varmasti muistaa viimekeväiset paikkaneuvottelujen otsikot siitä, että keskusta nimitti juuri tulevaisuuslautakuntaan kuntien hallitusten jäseniä. Silloin ei puhuttu sanallakaan siitä, että kotoutumisen prosessinomistaja tai nuoriso-ohjaaja olisi jäävi työnsä takia. Tämä tiukka tulkinta on täysin uusi ja tullut yllätyksenä kaikille, myös hyvinvointialueen johdolle. Oikeusasiamies voi tutkia hyvinvointialueen menettelyä, mutta tähän tarvittaisiin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Sen aika on myöhemmin, toteaa Anne Huotari.
Lisätiedot:
Teijo Liedes: 040 7188401
Anne Huotari: 044 9758553
Tuomas Komulainen: tuomas.komulainen.politiikka@gmail.com