Väite ei pidä paikkaansa, koska Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutus on pieni, se voi jopa viedä työpaikkoja mm. matkailusta ja pienyrittäjiltä. PVO ei lupaa YVA-selvityksessä hankkeen tuovan yhtään pysyvää työpaikkaa. Yhtiön mukaan sen työllistävä vaikutus rajoittuisi viiden vuoden rakennusaikaiseen työvoiman tarpeeseen. YVA-selvityksessä yhtiö on käyttänyt laskelmiensa perustana vuosien 1960-70 aikana rakennettujen voimalaitosten työvoimatarvetta. Näin sen luvuissa jätetään huomioimatta rakennustöiden työvoimatarpeen merkittävä vähentyminen ja työllistämisluvut ovat siis ylimitoitetut. Rakennustyö alkaisivat aikaisintaan vuoden 2015 jälkeen, mutta negatiiviset työllisyysvaikutukset tulisivat heti ja ihmiset joutuvat muuttamaan pois synnyinsijoiltaan. Tämäkö on keskustapuolueen työllisyys- ja aluepolitiikkaa haja-asutusseudulla?
Ajatuksen alueen kuntien pääsystä PVO:n osakkaiksi ja edullisen osakassähkön saajiksi on yhtiö jo tyrmännyt. Keväällä Yli-Iin kunta valtuustoaloitteen perusteella esitti PVO:lle halukkutensa yhtiön osakkaaksi. Yhtiö ilmoitti, ettei se ota uusia osakkaita. Niinpä halpaa sähköäkään alueen asukkaille ei ole tulossa, haitat tulee, mutta ei hyötyjä, näin on käynyt ennenkin.
Pääkirjoituksen väite, että piiritoimikunnan lausunto olisi tulosta etelän luonnonsuojelijain neuvoista, ei pidä paikkansa. Kollaja-hankkeen vaikutusalueen kuntien Iin, Yli-Iin ja Pudasjärven vasemmistolaiset luottamushenkilöt ovat jo elokuussa ympäristölautakunnan ja kunnanhallitusten kokouksissa ottaneet kielteisen kannan Kollaja-hankkeeseen. Tämä on ollut perustana piiritoimikunnan kannanotolle. Lisäksi olemme huomioineet, että hankkeen vaikutusalueen väestön enemmistö on kaikissa yhteyksissä vastustanut Kollajan rakentamista. Samoin alueen osakas- ja kalastuskunnat, Iijoen kalastusalue, kylätoimikunnat ja muut alueen asukkaita edustavat järjestöt. Kannanottomme perustuu myös näihin lausuntoihin ja lehtikirjoituksiin.
Vasemmistoliitto on työn puolue, mutta lisäksi ympäristöpuolue ja sitä toivoisi myös keskustan olevan, mutta vaikeaa se näyttää olevan, kuten ympäristöministeri Paula Lehtomäki (Kaleva 27.9.09) totesi: ”Tiesin, että joudun tässä tehtävässä vääntämään aika paljon kättä omienkin kanssa. Se vääntö on ollut tiukempaa kuin osasin ennakoida.”
Koko YVA – prosessin tavoitteena on rakentaa koskiensuojelulailla suojeltuun Iijoen vesialueeseen voimalaitos, joka myös YVA -prosessin mukaan vaikuttaa suojellun vesialueen luonnontilaan. Samoin pelkkä tekojärvi – vaihtoehto vaikuttaa Iijoen suojellun vesialueen luonnonolosuhteisiin, muun muassa virtaaman määrään.
Ongelmallista on hankkeen kohdistaminen koskiensuojelulailla (35/1987) suojeltuun vesistöön, mikä on sekä periaatteessa että käytännössä vaarallinen ennakkotapaus, jota ei voida perustella yhteiskunnan kokonaisedulla. YVA -ohjelmaan ja -selostukseen tutustuminen osoittavat hankkeen vaikuttavan Iijoen lailla suojellun jokijakson luonnontilaan sitä oleellisesti heikentäen. Alistumalla Pohjolan Voima Oy:n vaatimukseen luodaan ennakkotapaus, jonka turvin voidaan mikä tahansa muu koskiensuojelulain 53 suojellusta kohteesta purkaa kuten myös Ounasjoen ja Kyröjoen suojelu. Mitenkään ei voida myöskään korvata saati korjata hankkeen aiheuttamia Natura -alueisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Hanke aiheuttaisi toteutuessaan palautumattomia kielteisiä muutoksia vesistöjärjestelmän ekologiaan ja sen ekosysteemipalveluihin kuten vaelluskalan nousulle, samoin muille ekosysteemipalveluille kuten virkistysarvoille ja alueen toimimiselle hiilidioksidinieluna ja hiilidioksidivarastona. Myöskään pääministeri Matti Vanhasen hallitus ei näistä syistä ole yksimielinen Kollajan rakentamisesta.
Kyse on lisäksi suunniteltujen uusien ydinvoimaloiden säätövoimasta, se on pääsyy, miksi Kollaja halutaan nyt rakentaa. Kysyä voi, miten ihmeessä 1990-luvun alun ydinvoimavastaisen lakialoitteen ensimmäisestä allekirjoittajasta ja hankkeen kaatajasta, nykyisestä pääministeri Matti Vanhasesta on tullut intohimoinen lisäydinvoiman rakentaja ja myös Kollaja-hankkeen kannattaja. On pakko kysyä, onko TT-säätiön ja muiden suuryritysten vaalirahoituksella ollut vaikutusta takinkääntöön.
On kummallista, että keskusta haluaa nyt suurvoimaloita, kun pienet energiayksiköt työllistäisivät täällä pohjoisessa paljon enemmän. Näyttää siltä, että Suomesta ollaan tekemässä ydinvoiman tuotannon reservaattia, sillä se tarkoittaa myös uraanikaivosten avaamista Pohjois-Suomeen ja mahdollisesti myös ydinjätehautojen rakentamista. Ajatus on täysin päinvastainen kuin Suomi-kuvaa maailmalle hiova valtuuskunta ideoi. Sen mielestä ”Tulevaisuuden Suomi on ekomaa, jonka kulttuuri, tietotaito ja matkailulliset mahdollisuudet upeine luontoineen ovat maailmalla kovassa huudossa.” (Kaleva 29.9.09).
Juha Haapala
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
(Tiedote 7.10.2009)