EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelema vapaakauppasopimus TTIP vaarantaa meidän kaikkien käyttämät julkiset peruspalvelut sekä tuo suuryhtiöt ja juristit parlamenttien tilalle. Suomessa sopimusta ajavat muun muassa kokoomus ja perussuomalaiset. Miksi?
Kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen mukaan, ”valta siirtyy hallituksilta ja parlamenteilta ylikansallisille yrityksille ja välimiehinä toimiville juristeille”, jos sopimukseen sisältyvä investointisuoja toteutuu. Tutkija Marko Juutinen puolestaan pelkää oikeuden muuttuvan vahvemman oikeuden, jos valtiolta ja kansalaisilta poistetaan mahdollisuus puolustaa itseään.
”Vapaakauppasopimus” suojelee ennen kaikkea yritysten oikeutta rahastaa ihmisiä peruspalveluilla: vanhusten hoivalla, terveydenhuollolla, koulutuksella. Ylikansalliset suuryhtiöt ovat hyvin kiinnostuneita esimerkiksi terveydenhuoltopalveluista, jonka hintojen – ja voitoista maksettavien verojen – pelätään karkaavan saavuttamattomiin. Pahinta on, että sopimus käytännössä estäisi kerran yksityistetyn palvelun palauttamisen julkiseksi.
Sopimus avaa myös oven eurooppalaisen ruokaturvallisuuden ja kuluttajansuojan huonontamiselle. Turvallinen ruoka voi muuttua ylellisyystuotteeksi, jota ei tavallisteni ihmisten ruokapöydissä nähdä. Vaarassa on myös vaarallisten kemikaalien sääntely, joka nyt on USA:ssa paljon löperömpää kuin Euroopassa. Ja mikäli TTIP vahvistaa lääkkeiden patenttisuojaa, niidenkin hinnat jatkavat nousuaan.
Globalisaatiotutkija Jeronim Capaldo on laskenut TTIP-sopimuksen hävittävän työpaikkoja Euroopasta ja pienentävän ansiotuloja. USA:n mallien soveltaminen sopimuksen myötä täällä heikentäisi
järjestäytyneiden työntekijöiden asemaa ja vaikeuttaisi neuvottelua palkoista ja työehdoista.
Tietämättömyys on valtaa tässäkin asiassa. Joulukuussa enemmistön suomalaisista uutisoitiin kannattavan TTIP-sopimusta. Tutkimuksessa, jossa haastateltiin 33 000 eurooppalaista, sopimusta vastusti enemmistö vain Saksan, Luxemburgin ja Itävallan vastaajista. Yksi johtopäätös on, että vastustus on sitä kovempaa, mitä enemmän media ja poliitikot antavat kansalaisille tietoa sopimuksesta.
Suomessa tiedon levittäminen on ollut muutaman aktiivisen tutkijan sekä kansalaisverkoston vastuulla. Myös Vasemmistoliitto on kannustanut suomalaisia allekirjoittamaan sopimusta vastustavan itseorganisoidun kansalaisaloitteen sen jälkeen, kun Jyrki Katainen (kok) ja EU:n komissio estivät virallisen kansalaisaloitteen nimienkeruun.
Kokoomus on muutenkin ajanut sopimusta investointisuojineen kuin laput silmillä. Ulkoministeriön kuulemistilaisuudessa ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) ei keksinyt yhtään mahdollista uhkaa, joka sopimukseen sisältyisi. Pääministeri Alexander Stubb (kok) sai puolestaan rahaa eduskuntavaalikampanjaansa asianajotoimisto White&Caselta, joka on maailman suurimpia toimijoita sopimukseen sisältyvässä välimiesmenettelyssä. Yritykset voivat haastaa välimiesten käsittelyyn valtioita, jotka turvaavat demokraattisesti julkisia palvelujaan.
Herää kysymys, kenen etua kokoomus sopimusneuvotteluissa ajaa? Kenen turvaksi vapaakauppasopimusta tarvitaan, kun sillä yritetään heikentää kuluttajan, kansalaisen ja työntekijän turvaa?
Katja Hänninen
kansanedustaja
Raahe
Kolumni on julkaistu Kalevassa 7.1.2014