Oulusta oli viime vuonna polttopisteessä Microsoftin saneerausten johdosta ja kaupungin tulevaisuudesta ja alueen ICT-sektorin tilasta on maalattu synkkiä kuvia. On kuitenkin muistettava, että vuonna 2013 Ouluun syntyi suhteellisesti eniten yrityksiä Suomen mittakaavassa. ICT-ala työllistää kaupungissa edelleen noin 12000 ihmistä. Kun paikkakunnalla on noin 200 000 asukasta, kyseessä on todella merkittävä ala.
Eikä Oulunkaan tulevaisuus nojaa yksinomaan tietotekniikkaan, vaan esimerkiksi biotalous ja terveysteknologia nostavat vahvasti päätään elinkeinorakenteen uudistuessa. Eikä unohda saattaa sitäkään, että Oulussa on edelleen vahvaa perusteollisuutta esimerkiksi Stora Enson metsäteollisuuden tuotantolaitosten muodossa sekä tietysti vahva yksityisten ja julkisten palveluiden sektori.
Vuonna 2015 on tärkeää, ettemme lähde Oulussa synkistelyn tielle. Etelästä päin meille sovitellaan taantuvan maakuntakeskuksen viittaa ja luodaan kuvaa entisenä Nokia-kaupunkina, jossa viimeinen sammuttaa valot. Samalla unohdetaan helposti se, että Oulu on väestörakenteeltaan Suomen nuorin kaupunki, jonka asukkaat ovat Espoon jälkeen maan koulutetuimpia. Toki nuoresta väestörakenteesta seuraa myös haasteita vaikean nuorisotyöttömyyden myötä. Nuoriso- ja muuta työttömyyttä on pyrittävä vähentämään laittamalla rasvaa talouden rattaisiin elvytyksellä ja edistämällä yritystoiminnan syntymistä Ouluun sekä suosimalla paikallisia yrityksiä mahdollisuuksien mukaan julkisissa hankinnoissa. Nuorille pitää myös taata koulutusmahdollisuudet joka tasolla ja pitää huolta nuorten työvoima- ja sosiaalipalveluista.
Infrainvestoinnit voisivat tuoda lisää elinvoimaa Oulun seudulle. Tärkeää on parantaa erityisesti Seinäjoki-Oulu-rataosuutta ja nelostietä välillä Oulu-Kemi. Lisäksi Oulun sataman väyläsyvyyttä olisi kasvatettava. Myös koko maakunnan tietoliikenneinfrastruktuuri on saatava kuntoon ja laajakaista kaikkialle. Meidän on Oulun alueella vaikutettava kaikin tavoin valtakunnan päätöksentekoon näiden asioiden puolesta.
Julkisen sektorin soisi tarvittaessa myös elvyttävän ja tämä on keskeistä myös Oulun seudun tulevaisuuden kannalta. Velkaraha on nyt ennätyksellisen halpaa, joten järkeviin kohteisiin investoiminen vaikka velkarahalla on viisasta, sillä oikein kohdennetut investoinnit voivat saada talouden elpymään ja työllisyyden kasvamaan ja siten keventää suhteellista velkaantuneisuusastetta. Elvytyksen positiiviset vaikutukset säteilevät myös yhteiskunnan muille sektoreille ja tuovat välillisesti työtä myös palvelualoille. Velkaelvytyksen puolesta puhuvat monet talousviisaat, esimerkiksi Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta. Nyt on syytä olla eniten huolissaan työttömyydestä eikä valtion velasta.
Oululla on kaikki mahdollisuudet valoisaan tulevaisuuteen. Se vaatii työtä, mutta myönteisiä viestejä on ilmoilla ja Oulussa on tekemisen meininki. Ei ripotella tuhkaa päällemme, sillä kuka meihin uskoo jos emme me itse.
Hanna Sarkkinen
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston pj, eduskuntavaaliehdokas
Oulu