Sa­ri Ja­na­tui­nen: Ku­ka tar­vit­see työt­tö­myyt­tä?

SariJanatuinen-3003Tällä hetkellä työttömien määrä Suomessa on todellisuudessa melkein puoli miljoonaa. Viime aikoina on puhuttu kestävyysvajeesta, on vaadittu palkan alennuksia ja julkisen sektorin leikkauksia, jotka tulisivat entisestään pahentamaan työttömyyttä. Kas, syykin on perin yksinkertainen. Jos kansalla on vähemmän rahaa käytössään, sitä riittää aina vain vähemmän kulutukseen ja palveluiden ostamiseen. Kysyntä vähenee. Ei käydä enää shoppailemassa, hampurilaisella, elokuvissa, ravintolassa syömässä tai vaikkapa kylpylässä. Onko kysynnän väheneminen tie uuteen nousuun? Tuoko se työpaikkoja? En voi mitenkään uskoa niin, vaan siinä käy juuri päinvastoin.  Noidankehä on valmis.

Kestävyysvaje ei ole minkään talousopin virallinen termi. Se on keksitty juttu, oikeiston ideologinen lyömäase, jolla halutaan puolustaa kurjistuspolitiikkaa. Se on hieno tekosyy hyvinvointivaltiomme alas ajamiseksi. Sen avulla Suomesta tehdään raaka kilpailuyhteiskunta, jossa ainoastaan raha puhuu. Silloin rikkaille kuuluu aina vain enemmän ja köyhille aina vain vähemmän. Todellinen kestävyysvaje on pitkittynyt nuorisotyöttömyys, joka on vain kasvanut nuorisotakuun aikana. Miten sille ei saada mitään tehtyä?

Mitä tulee otsikon kysymykseen, työttömyyttä tarvitsevat mm. elinkeinoelämän johtajat, sillä työttömyys luo paineita hyväksyä palkanalennukset, työehtojen heikkenemiset sekä pätkä- ja silpputyöt.

Hyvinvointivaltion säilyttämiseen ei ole meillä enää varaa, niin meille uskotellaan. Se on kuitenkin harhaa. Valtion tulot ovat vähentyneet 2000-luvulla veroleikkauksien muodossa 7 miljardia euroa. Elinkeinoelämän vaatimat ja sen hyväksi tehdyt verouudistukset, rikkaiden veronalennukset, veronkierto ja verokikkailu maksavat valtiolle joka vuosi miljardeja. Niillä miljardeilla ylläpitäisimme hyvät peruspalvelut ja korjaisimme homekoulut. Kaikki tulot pitäisikin saada samaan progressiiviseen verotukseen. Yksi suuri epäkohta on Vanhasen hallituksen aikana v. 2009 hyväksytty osinkojen verosuunnittelu, joka mahdollistaa hyvätuloisille nostaa ansiotulonsa verottomina osinkoina holding-yhtiön kautta. Verovapaita tuloja onkin sittemmin jaettu yksityishenkilöille vuosien 2005 – 2013 aikana n. 18 mrd €. (Kansan Uutiset 24.1.2015 ”Sarjakuvasta veronkierto-oppia kansalle”). Ko. sarjakuva onkin silmät avaava kokemus.

Millä sitten saamme työttömyysluvut laskuun ja rattaat pyörimään? Oikeistopuolueiden tarjoamat leikkaukset ja kurjistuspolitiikka on jo nähty. Tarvitsemme uuden suunnan. Tarvitsemme oikeudenmukaista verotusta. Tarvitsemme valtion lainarahalla tekemiä investointeja. On rakennettava ja korjattava, tehtävä niitä investointeja, jotka joka tapauksessa jossain vaiheessa tulisivat eteen; tarvitsemme teiden korjaamista, lastensairaalan rakentamista, uusien innovaatioiden rahoittamista. Toisin kuin jotkut luulevat, valtion taloutta ei tarvitse hoitaa samalla tavoin kuin kotitaloutta eikä valtion velkaa tarvitse pelätä. Suomi on toiseksi vähiten velkautunut maa Norjan jälkeen. Jopa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, jota voidaan varmasti pitää jo melkoisena talousasiantuntijana, on pitkään oltuaan kurjistuspolitiikan kannattaja kääntynyt suosittelemaan lainarahalla investoimista työttömyyden ollessa korkealla. Kerrannaisvaikutukset nimittäin takaavat tuotannon lisäyksen. Ihmiset saavat töitä, heidän taloutensa kohenee, ja he kuluttavat ja käyttävät palveluita enemmän, mikä taas lisää työpaikkoja sekä valtiolle verotuloja. Onnellinen oravanpyörä on saatu aikaan. Kumman suunnan sinä haluat valita?

Sari Janatuinen, eduskuntavaaliehdokas, Kempeleen Vasemmisto