Mark­ku Ei­lo­la-Jo­ki­vir­ta: Py­hä­jo­ki ja ydin­voi­ma

MarkkuEilola-Jokivirta-5297Eduskuntavaalien alla monet äänestäjät kyselevät ehdokkailta suhtautumista Pyhäjoelle tulevaan ydinvoimalaan. Nykyinen vielä istuva eduskunta on päätöksen tehnyt demokraattisesti äänestäen, antaen Fennovoimalle luvan rakentaa Hanhikiven alueelle ydinvoimalan. Tuleva eduskunta ei periaatepäätökseen ota kantaa ja fennovoima voi hakea rakennuslupaa voimalalle.

Hanhikiven alueella toimiva ydinvoimala tulee tuottamaan sähköä 1200 megawattia omistajiensa tarpeisiin. Omistuspohja on pääosin kunnallisia energiayhtiöitä ja muutama teollisuuden yritys. Edellä mainittujen omistukset ovat voimaosakeyhtiö SF:n kautta 66 %. Rosatomin tytäryhtiö RAOS voima Oy omistaa 34 % osakkeista. Omistuspohjan kotimaisuusaste on periaatepäätöksen mukainen.

Fennovoiman mukaan laitetoimittajia on velvoitettu noudattamaan suomalaisia työehtosopimuksia ja viranomaismääräyksiä jo tarjousvaiheessa. Työmaasopimuksen ovat allekirjoittaneet Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Rakennusliitto ja Sähköliitto. Tämä takaa ammattiliitoille toimivaltaisen edustuksen työmaalle, turvaten työntekijöiden oikeudet ja tiedonsaannin.

Suomalaisten työehtosopimusten ja viranomaismääräysten noudattaminen auttaa suomalaisia yrittäjiä tarjoamaan tuotteita ja palveluja rakennusaikana. Toiveena onkin saada mahdollisimman paljon suomalaista osaamista jo rakennusaikana Pyhäjoelle. Keikkatyöläisten tullessa työmaalle hyvinvointi leviää laajemmalle alueelle.

Valtatie 8 parannushankkeet ovat saaneet ydinvoimalapäätöksen jälkeen uutta tuulta, Oulunsalon lentokentän aseman kohottaminen kansainväliseksi lentokentäksi tulee entistä tärkeämmäksi
matkustajamäärien kasvaessa. Toiveissa on myös Oulun kaksoisraiteen nopeampi valmistuminen.

Pyhäjoelle ja lähiseudulle rakennusvaihe tuo kerrannaisvaikutuksina työtä kauppoihin ja palveluihin.
Ydinvoiman lisärakentamisen ohessa emme saa unohtaa uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Sellutehtaissa tuotetaan suuri osa uusiutuvasta energiasta, aurinkokennojen kehitys etenee kovaa vauhtia, biopolttoainetta käyttävien polttokattiloiden kehittämistä pitää jatkaa ja tukea. Kuitu- ja tukkipuun polttamisen sijaan, metsät on jalostettava pidemmälle turvaten suomalainen metsäteollisuus.