Lukioverkkoa koskevassa keskustelussa on kyseenalaistettu pienten lukioiden olemassaolo ja tarpeellisuus. Tarkastelun lähtökohdat ovat olleet jossain määrin puutteellisia ja kaikkia vaikutuksia esim. pienten kuntien elinvoimaisuuteen, perusopetuksen laatuun ja nuorten hyvinvointiin ei ole otettu riittävästi huomioon.
Lukio on monessa maaseutukunnassa ainoa toisen asteen opinahjo, jossa huomattava osa peruskoulunsa päättäneistä jatkaa opintojaan hankkien näin laajaa yleissivistystä ja esim. tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin tarvittavaa kielitaitoa. Opiskelumahdollisuuden siirtyminen naapurikuntaan tai jopa etäämmälle tulee laskemaan lukioon hakeutuvien nuorten määrää. Muutto pois paikkakunnalta näkyy varmasti esim. kunnan liikunta- ja harrastustoiminnan vilkkaudessa. Aktiiviset nuoret ovat kunnassa selkeästi vahva elinvoimatekijä.
Monissa kunnissa samat opettajat toimivat niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Riittävä opetustuntien määrä takaa pätevien opettajien saamisen ja turvaa samalla myös yläkoulun mahdollisuudet laajaan valinnaisuuteen oppiaineissa. Tällä on selkeät vaikutukset perusopetuksen laatuun – yhdessä jaettuja kustannuksia unohtamatta.
Kattavassa laatuvertailussa pienet lukiot ovat menestyneet hyvin. Niillä on selkeästi kykyä ottaa huomioon erilaiset opiskelijat ja tarjota monipuolista tukea nuorten elämässä eteen tulevissa ongelmissa.
Laadukas ja kaikille tasavertaisesti tarjottava koulutus on Suomen menestymisen elinehto nyt ja tulevaisuudessa. Koulutus lisää sopeutumiskykyä tulevissa haasteissa ja on pysyvää pääomaa. Uutta Nokiaa ei ole näköpiirissä ja tulevaisuuden ”sampo” rakentuu pienemmistä toimialasektoreista. Ehkä hyvä näin – kaikki munat eivät ole samassa korissa. Uuden etsimisessä, löytämisessä ja jalostamisessa Suomen hyvinvoinniksi laadukas koulutus on avainasemassa.
Kari Honkala
eduskuntavaaliehdokas (vas)
Sievi